Tulonhankkimismenot

Pääomatuloista saa vähentää niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot.

Tulonhankkimismenoja voivat olla esimerkiksi sijoittajan ammattikirjallisuus, tietoliikenneyhteys ja tietokoneen hankintameno. Jos hyödykkeellä on käyttöä sekä tulonhankkimistoiminnassa että yksityistaloudessa, menot ovat vähennyskelpoisia vain tulonhankkimistoiminnan osalta. Tällaisissa tilanteissa menojen on oltava järkevässä suhteessa tavoiteltuun hyötyyn nähden ollakseen verotuksessa vähennyskelpoisia.

Arvopapereiden, arvo-osuuksien ja muun näihin rinnastettavan omaisuuden hoidosta ja säilyttämisestä johtuneet menot ovat vähennyskelpoisia vain 50 euron ylittävältä osin.

Lähdeverotettavan korkotulon hankkimisesta johtuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia.

Korkomenot

Vähennyskelpoisia korkoja ovat asunto- ja tulonhankkimislainan korot. Asuntolaina kohdistuu asuntoon, joka on omassa tai perheen käytössä. Tulonhankkimislaina kohdistuu sellaiseen varallisuuteen, joka kerryttää verotettavaa tuloa.

Asuntolainan korosta on vähennyskelpoista 45 % vuonna 2017, 35 % vuonna 2018 ja 25 % vuonna 2019. Tulonhankintaan otetun lainan korot voi vähentää täysimääräisesti.

Korot vähennetään ensisijaisesti pääomatuloista. Jos verovelvollisella ei ole pääomatuloja, muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Tästä alijäämästä myönnetään alijäämähyvitys ansiotulojen veroista.

Alijäämähyvitys on pääomatuloveroprosentin suuruinen osuus syntyvästä alijäämästä. Lisää alijäämähyvityksestä Ansiotuloista tehtävät vähennykset 2017 -sivulta

Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut ja pitkäaikaissäästämisen maksut

Vapaaehtoisia eläkevakuutusmaksuja ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksuja saa vähentää yhteensä enintään 5 000 euroa vuodessa. Vähennyskelpoinen enimmäismäärä on kuitenkin 2 500 euroa, jos verovelvollisen työnantaja on verovuonna maksanut verovelvolliselle ottamansa vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksuja.

Maksujen vähennysoikeuden edellytyksenä on lisäksi, että eläkettä aletaan maksaa aikaisintaan TyEL:n mukaiseen vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä. Ikä määräytyy henkilön syntymävuoden ja sopimuksen tekoajan perusteella seuraavasti: 

Sopimus tehty ennen 1.1.2013

Sopimus tehty 1.1.2013 tai sen jälkeen

Maksut voi vähentää, vaikka pääomatuloja ei olisi. Silloin maksujen perusteella myönnetään ns. erityinen alijäämähyvitys. Erityinen alijäämähyvitys on 30 prosenttia alijäämästä. Jos henkilöllä ei ole laisinkaan pääomatuloja ja hän on maksanut vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksuja 5 000 euroa, hänen ansiotuloista maksettavia veroja pienennetään 1 500 eurolla (5 000 x 30 %).

Osakaslainan takaisinmaksu

Pääomatulona verotetun osakaslainan takaisinmaksu on vähennyskelpoinen viiden vuoden kuluessa lainan nostamisvuodesta.

Luovutustappiot

Omaisuuden luovutuksesta syntyneet tappiot ovat vuodesta 2016 alkaen olleet luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien verotuksessa vähennyskelpoisia myös muista pääomatuloista.

Ennen vuotta 2016 syntyneisiin luovutustappioihin sovelletaan vanhoja säännöksiä eli ne ovat vähennyskelpoisia ainoastaan omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia kaupantekovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuotena.

Vuodesta 2016 alkaen syntyneet luovutustappiot vähennetään ensisijaisesti omaisuuden luovutuksesta saaduista voitoista. Verovuoden voitoista vähentämättä jäänyt osuus vähennetään verovuoden puhtaan pääomatulon määrästä ennen muita pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä. Luovutustappioita ei oteta huomioon pääomatulojen alijäämää vahvistettaessa.

Luovutustappio ei ole vähennyskelpoinen, jos verovuonna luovutetun muun kuin tavanomaisena koti-irtaimistona käytetyn omaisuuden yhteenlasketut hankintamenot ja luovutushinnat ovat molemmat enintään 1 000 euroa.

Metsävähennys

Luonnollisella henkilöllä, kuolinpesällä ja näiden muodostamalla verotusyhtymällä sekä yhteisetuudella on oikeus tehdä metsävähennys maatilana pidettävältä kiinteistöltä saamastaan metsätalouden pääomatulosta.

Metsävähennyksen määrä on enintään 60 prosenttia verovelvollisen metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä verovuonna saaman veronalaisen metsätalouden pääomatulon määrästä.

Metsävähennys tehdään verovelvollisen vaatimuksesta, ja hänen tulee sitä vaatiessaan esittää selvitys sen edellytyksistä. Verovuonna tehtävän metsävähennyksen on oltava vähintään 1 500 euroa.

Metsävähennysoikeuden enimmäismäärä eli metsävähennyspohja on vuodelta 2008 toimitetusta verotuksesta lähtien ollut 60 prosenttia metsän hankintamenosta ja vähennyspohjan seuranta on verovelvolliskohtaista. Metsän hankintamenona pidetään metsän osuutta kiinteistön hankintamenosta.

Tehty metsävähennys voi tuloutua metsätilaa myytäessä. Metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisätään tehdyn metsävähennyksen määrä, kuitenkin enintään määrä, joka vastaa 60 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta.

Metsälahjavähennys

Vuodesta 2017 alkaen on mahdollista tehdä metsätalouden puhtaasta pääomatulosta metsälahjavähennys. Vähennysoikeus koskee lain voimaantulon jälkeen vuonna 2017 tehtyjä metsälahjoja tai metsätilan lahjanluonteisia kauppoja. Vähennyksellä on tarkoitus edesauttaa metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, mutta sen käyttöä ei ole rajoitettu pelkästään sukulaisluovutuksiin.

Vähennyspohjaa syntyy lahjansaajalle tai lahjanluontoisen kaupan ostajalle, jos metsämaan arvostamislain mukainen verotusarvo ylittää 30 000 euroa tai metsän pinta-ala on yli 100 hehtaaria. Vähennysoikeus syntyy raja-arvon ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron perusteella.

Vähennyksen määrä lasketaan maksetun lahjaveron perusteella ja vähennetään puun myyntitulosta. Metsälahjavähennyksen vähimmäismäärä on 1 500 euroa ja enimmäismäärä 195 000 euroa. Vähennys on enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta vuodessa. Vähennys olisi käytettävä viimeistään viidentenätoista vuotena lahjoituksen jälkeen.

Vähennyksen perusteella ei muodostu metsätalouden tappiota. Metsälahjavähennystä on vaadittava ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen valmistumista.

Yrittäjävähennys metsätulosta

Metsätalouden yrittäjävähennys on viisi prosenttia metsätalouden pääomatulosta, josta on ensin vähennetty metsävähennys, metsätalouden muut menot ja menovaraus.

Jälkimarkkinahyvitys

Jälkimarkkinahyvitys vähennetään kuten pääomatulon hankkimiskulu. Joukkovelkakirjalainan ostaja maksaa myyjälle jälkimarkkinahyvitykseksi kutsuttua laskennallista korkoa edellisen koronmaksupäivän ja lainan ostopäivän väliseltä ajalta.

Tulolähteen tappio

Maatalouden, liikkeen tai ammatin verovuoden tappio voidaan verovelvollisen ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä esittämästä vaatimuksesta vähentää kokonaan tai osittain saman vuoden muista pääomatuloista. Metsätalouden tappio vähennetään aina muista pääomatuloista.

Pääomatulolajin tappio

Mikäli pääomatuloista tehtäviä vähennyksiä on enemmän kuin tuloja, muodostuu pääomatulolajin alijäämä. Ensimmäisessä vaiheessa alijäämästä myönnetään alijämähyvitys ansiotulojen veroista, mutta mikäli sekään ei riitä (alijäämähyvitykselle on säädetty enimmäismäärä), vahvistetaan pääomatulolajin tappio. Tappio vähennetään seuraavan 10 verovuoden pääomatulosta sitä mukaa kuin pääomatuloa syntyy.

(Teksti laadittu 20.12.2016. Vapaaehtoisia eläkevakuutusmaksut ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut, Yrittäjävähennys metsätulosta päivitetty 30.12.2016.)