Luovutusvoittoa eli myyntivoittoa syntyy, jos kiinteistö, arvopaperit, kuten asunto-osakkeet, pörssiosakkeet tai muu irtain omaisuus myydään tai vaihdetaan korkeammalla hinnalla kuin millä se on aikoinaan hankittu. Myynnissä tai vaihdossa voidaan käyttää rahan ohella myös jotain muuta vastiketta.
Veronalainen luovutusvoitto on pääomatuloa, josta maksetaan veroa 30 prosenttia, 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia.
Myyntivoiton laskeminen
Luovutusvoitto saadaan, kun myyntihinnasta vähennetään hankintameno ja voiton hankkimisesta aiheutuneet kulut. Ostetun omaisuuden hankintameno on sen ostohinta. Omistusaika lasketaan yleensä kauppakirjan allekirjoituspäivästä. Voiton hankkimiskuluna voidaan vähentää esimerkiksi välityspalkkio ja oston yhteydessä maksettu varainsiirtovero.
Perintönä saadun omaisuuden hankintameno on perintöverotusarvo. Omistusaika alkaa perittävän kuolinhetkestä.
Lahjana saadun omaisuuden hankintameno on lahjaverotusarvo. Omistusaika alkaa lahjoituspäivästä.
Hankintameno-olettama voidaan vähentää hankintamenon sijaan, jos se tuottaa edullisemman lopputuloksen verovelvolliselle. Hankintameno-olettama on 20 % myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu alle 10 vuotta. Olettama on 40 % myyntihinnasta, kun omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta. Hankintameno-olettamaa käytettäessä syntyy aina luovutusvoittoa. Olettamaa käytettäessä ei saa vähentää muita kuluja. Jos lahjaksi saatu omaisuus myydään ennen kuin on kulunut vuosi lahjoituksesta, hankintamenona pidetään joko lahjan antajan hankintamenoa tai 20 prosentin hankintameno-olettamaa.
Hankintameno-olettama on 80 % myyntihinnasta omistusajasta riippumatta muun muassa silloin, kun kiinteistö pakkolunastetaan tai pakkolunastusuhan alainen kiinteistö myydään vapaaehtoisesti lunastukseen oikeutetulle tai kun kiinteä omaisuus myydään valtiolle, maakunnalle, kunnalla tai kuntayhtymälle.
Hankintameno-olettamia saavat käyttää vain luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät. Yhteisöt (säätiö, yhdistys, osakeyhtiö) tai henkilöyhtiöt (avoin- tai kommandiittiyhtiö) eivät saa käyttää hankintameno-olettamaa.
Osituksella saadun omaisuuden hankintameno ja omistusaika määräytyvät ositussaantoa edeltäneestä saannosta eli hankintameno on omaisuuden ensin omistaneen puolison hankintameno ja hankinta-ajankohta on puolison hankinta-ajankohta.
Jos omaisuus on luovutettu siten, että kauppahinta on ¾ tai vähemmän käyvästä hinnasta, luovutus katsotaan lahjanluonteiseksi ja jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteessa vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan (lahjaan). Luovutusvoiton laskemisessa hankintamenona ei saa vähentää lahjaa vastaavaa osaa hankintamenosta.
Verovapaat luovutusvoitot
Luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa. Säännöstä sovellettaessa ei huomioida verovapaaksi säädettyjä luovutusvoittoja eikä tavanomaisen koti-irtaimiston tai muun siihen rinnastettavan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetun omaisuuden luovutuksia.
Oman asunnon luovutusvoitto on verovapaa, jos henkilö on omistusaikanaan käyttänyt asuntoa omana tai perheensä asuntona yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.
Sukupolvenvaihdosluovutus on myyjälle verovapaa. Edellytyksenä on, että verovelvollinen myy harjoittamaansa maa- tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta, joka on ollut yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti. Ostajan tulee olla joko yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa myyjän lapsi, myyjän puolison lapsi, lapsenlapsi, sisar, veli, sisarpuoli tai velipuoli. Verovapaus koskee myös avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön yhtiöosuutta sekä vähintään 10 prosentin omistusosuutta osakeyhtiössä.
Tavanomaisen koti-irtaimiston luovutusvoitto on verovapaata, kun voitto on enintään
5 000 euroa vuodessa.
Kiinteän omaisuuden luovutus valtiolle tai valtion liikelaitokselle luonnonsuojelualueeksi on verovapaata.
Tarkistettu 31.1.2022.
