Osinkojen verotus riippuu siitä, ovatko osingot peräisin julkisesti noteeratusta vai muusta yhtiöstä.
Osinko pörssiyhtiöstä
Tavallisen osakesäästäjän saama osinko on osittain verovapaata tuloa. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saamasta osingosta on nimittäin 85 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.
Pääomatulona verotettavasta osingosta menee veroa 30 prosenttia. Kuitenkin siltä osin kuin luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saamien osinkojen ja muiden verotettavien pääomatulojen yhteismäärä verovuonna on suurempi kuin 30 000 euroa, pääomatulon verokanta on 34 prosenttia.
Osingosta menevän veron määrä on siten koko osingosta laskettuna joko 25,5 tai 28,9 prosenttia riippuen osingonsaajan muiden pääomatulojen määrästä. Osingon maksava pörssiyhtiö pidättää ja tilittää verottajalle ennakonpidätyksenä 25,5 % maksetun osingon kokonaismäärästä.
Osinko muusta kuin pörssiyhtiöstä
Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saama osinko jaetaan yhtiön nettovarallisuudelle lasketun vuotuisen tuoton perusteella ansio- ja pääomatulo-osuuteen.
Osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75% verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Sääntelyä sovelletaan kuitenkin enintään 150 000 euron osinkotuloon vuodessa verovelvollista kohden. Osingon määrän pysyessä 8 prosentin vuotuisen tuoton sisällä mutta ylittäessä 150 000 euron rajan, ylittävältä osalta 85 % osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa.
Mikäli listaamattomassa yhtiössä päätetään jakaa osinkoa enemmän kuin 8 prosenttia yhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta, tämän rajan ylittävä osa osingosta on 75 prosenttisesti veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa.
Listaamattoman yhtiön tulee toimittaa ennakonpidätys luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle maksamistaan osingoista. Ennakonpidätys on 7,5 %. Ennakonpidätys toimitetaan kuitenkin 28 prosentin suuruisena 150 000 euroa ylittävästä osingon määrästä. Näin toimitaan riippumatta siitä, onko osinko saajalleen pääoma- vai ansiotuloa. Ennakonpidätysprosenttia koskeva 150 000 euron raja on yhtiökohtainen.
Osingosta menevän veron suuruuteen listaamattomissa yhtiöissä voivat vaikuttaa ns. osakaskohtaiset oikaisut. Tarkista ennen osingonjakopäätöstä onko yhtiön varoihin kuuluva asunto ollut osakkaan tai hänen perheenjäsenensä käytössä tai onko osakkaalla tai hänen perheenjäsenellään rahalaina yhtiöltä. Osakaskohtaisessa oikaisussa osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattisesta arvosta vähennetään asunnon tai lainasaamisen arvo.
Ulkomailta saadut osingot
Ulkomaisia osinkoja verotetaan samalla edellä kuvatulla tavalla kuin Suomesta saatuja osinkoja, jos ne ovat peräisin toisesta Euroopan unionin (EU) maasta, Euroopan talousalueen (ETA) maasta tai sellaista valtiosta, jonka kanssa Suomella on osinkoja koskeva verosopimus.
Ulkomaisen yhtiön osingoista ei kuitenkaan toimiteta ennakonpidätystä. Sen sijaan osinkoa maksava yhtiö voi periä lähdeveron riippuen verosopimuksesta.
Työperäinen osinko
Osinko on kokonaan ansiotuloa, jos osingon jakautumisperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Jos osingonjaossa käytetään jakoperusteena erikseen työpanosta ja erikseen muuta perustetta, työpanososinkoa koskevia erityissäännöksiä sovelletaan vain työpanokseen perustuvaan osinkoon. Muu osinko verotetaan osinkoa koskevien normaalisääntöjen mukaan.
Osinko ei ole työpanososinkoa pelkästään sen perusteella, että yhtiön tulos on kertynyt osingonsaajan työskentelyn perusteella. Työpanososingon jakoperuste voi olla määrätty esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa.
Osinko on sen henkilön ansiotuloa (palkkaa tai työkorvausta), jonka työpanoksesta on kysymys. Työperäisen osingon verotussääntöjä sovelletaan myös tilanteissa, joissa osingonsaajana on ns. holdingyhtiö, joka on osakkaana osinkoa jakavassa liiketoimintaa harjoittavassa yhtiössä ja sen jakamien osinkojen erilainen määrä suhteessa muihin osingonsaajiin perustuu esimerkiksi holdingyhtiön omistajan työpanokseen osinkoa jakavassa yhtiössä.
Maksajan tulee toimittaa työperäisestä osingosta ennakonpidätys. Työperäisen osingon maksaja saa vähentää sen omassa verotuksessaan.
Milloin osinko verotetaan?
Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä maksavat osinkotulosta veron sinä vuonna, kun osinko on nostettavissa. Yhtiökokouksen osingonjakopäätöksessä määrätään ajankohta, jolloin osinko on nostettavissa. Ellei tätä määräystä ole, verotuksessa oletetaan, että osinko on päätöshetkestä lähtien heti nostettavissa.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastot
Varojenjako sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta verotetaan pääsääntöisesti osinkotulona. Listaamattomien yhtiöiden varojenjakoon sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sovelletaan kuitenkin luovutusvoittoverotuksen sääntöjä tarkoin säädellyissä tilanteissa.
Tarkistettu 31.1.2022.
