Alkutuottaja ilmoittaa arvonlisäverot Omavero-palvelussa tai Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista -lomakkeella. 

Vuoden 2022 arvonlisäveroista on annettava ilmoitus viimeistään 28.2.2023. Se on myös vuodelta 2022 maksettavan arvonlisäveron eräpäivä. Metsätaloudenharjoittajien ei tarvitse antaa arvonlisäveroilmoitusta, jos toimintaa verokauden aikana ei ole ollut.

Puukauppojen yhteydessä metsänomistajille on maksettu varsinaisen kantohinnan lisäksi arvonlisävero, joka on nyt maksettava valtiolle. Siitä voi kuitenkin vähentää omien ostojen arvonlisäverot. Koska tilitettävät summat voivat olla huomattavan suuria, maksuun kannattaa varautua hyvissä ajoin ennen eräpäivää.

Alkutuottajien, joita ovat mm. metsänomistajat ja maanviljelijät, arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa eli verokausi on kalenterivuosi. Tämä artikkeli koskee nimenomaan näitä vuosi-ilmoittajia. 

Alkutuottaja voi hakeutua arvonlisäverosta neljännesvuoden tai kuukauden ilmoitusjaksoon.

Jos maa- tai metsätaloutta harjoitetaan kuolinpesän tai yhtymän lukuun, arvonlisäveroilmoitus annetaan kuolinpesän tai yhtymän nimissä. Sama koskee puolisoita. Yksi ilmoitus riittää.

Metsätaloudenharjoittajien ei tarvitse antaa arvonlisäveroilmoitusta, jos toimintaa verokauden aikana ei ole ollut. Tämä koskee siis metsätaloutta harjoittavaa luonnollista henkilöä, kuolinpesää ja verotusyhtymää, jotka ovat vuosi-ilmoittajia. Ilmoitus on kuitenkin annettava, jos metsätalouden lisäksi harjoitetaan muuta arvonlisäverollista toimintaa tai jos Verohallinto erikseen pyytää arvonlisäveroilmoitusta. 

Jos arvonlisäveroilmoitusta ei ole annettu määräajassa, Verohallinto arvioi kohdekauden veron määrän. Laiminlyönnistä seuraa myös seuraamusmaksu. 

Arvonlisäveroilmoitus annetaan sähköisesti Omavero-palvelussa.

Veroilmoituksen pitää olla perillä Verohallinnossa määräpäivänä 28.2.2023 klo 16.15 mennessä, jos palautat veroilmoituksen paperilla. Paperilla annettava arvonlisäveroilmoitus eli veroilmoitus oma-aloitteisista veroista lähetetään sen vasemmassa yläreunassa olevaan osoitteeseen.

Paperisen oma-aloitteisten verojen ilmoitus -lomakkeen saa antaa vain erityisistä syistä. Paperisen lomakkeen voi hankkia Verohallinnon toimipisteestä tai tulostamalla lomakkeen Verohallinnon nettisivuilta.   

Käytä oikeaa viitettä

Arvonlisäveron maksat, kuten muutkin laskut. Helpoiten arvonlisäveron maksu hoituu Omavero-palvelussa, mutta tällöin et voi valita maksun eräpäivää, ja maksu lähtee tililtä saman tien. Jos arvonlisäveroilmoituksesi aiheuttaa arvonlisäveron palautuksen, tämä maksetaan niin ikään pankkitilillesi, mikäli sinulla ei ole mitään suorittamattomia veroja. 

Veroa maksettaessa on käytettävä ilmoittajan omaa asiakaskohtaista pysyvää oma-aloitteisten verojen viitenumeroa. Viitenumero löytyy Omaverosta, et löydä niitä vero.fi:stä. Viitenumero kertoo, kuka on maksaja, joten sen on syytä olla oikein. Muuten vero voi mennä väärän henkilön hyväksi. Oma-aloitteisten verojen maksussa käytettävä viitenumero on eri kuin tuloverojen maksamisessa käytettävä viitenumero. 

Maksettaessa esimerkiksi metsäyhtymän arvonlisäveroja on tärkeää käyttää yhtymän omaa viitenumeroa. Tässä kannattaa olla tarkkana, jos yksi osakas hoitaa useamman osakkaan puolesta yhtymän arvonlisäverojen maksut tai antaa arvonlisäveroilmoituksen myös omasta henkilökohtaisesta toiminnastaan. 

Arvonlisäveron maksua varten on olemassa kaksi tilinumeroa: yksi Danske Bankissa ja yksi Nordea Pankissa. Voit itse valita, kummalle tilille veron maksat. Tilinumerot löytyvät Omaverosta, et löydä niitä vero.fi:stä.

Maksettavan arvonlisäveron määrä selviää arvonlisäveroilmoituksesta kohdasta ”Maksettava vero/Palautukseen oikeuttava vero”. Summa on myynnin veron ja vähennettävän veron erotus. Maksun yhteydessä ei välity tietoa siitä, mitä oma-aloitteista veroa on maksettu. Nämä tiedot annetaan arvonlisäveroilmoituksessa. 

Arvonlisäveron voi myös maksaa erissä. Tulevia arvonlisäveroja voi myös maksaa etukäteen silloin vain omalla viitenumerolla ja niille saa hyvityskorkoa, joka on tällä hetkellä 0,5 prosenttia. Korko on verovapaata tuloa. Maksut käytetään myöhemmin erääntyvien verojen maksuun. 

Virhe tai ongelma veron maksamisessa

Jos maksamisessa on sattunut virhe, on syytä ottaa yhteyttä Verohallinnon palvelunumeroon 029 497 016.

Yhteydenotto on tarpeen, jos olet esimerkiksi antanut väärän viitteen, viite puuttuu kokonaan tai et maksa veroa Omaverossa. Jos kyseessä on yhtymä tai kuolinpesä, jolla ei ole Suomi.fi-valtuutta ja arvonlisäveroilmoitus joudutaan antamaan paperilomakkeella, on syytä ottaa yhteyttä Verohallinnon palvelunumeroon 029 497 016, jotta veron maksamiseen tarvittavat tiedot (viite ja/tai tilinumero) saadaan käyttöön. 

Korot ja seuraamusmaksut

Jos arvonlisävero maksetaan myöhässä eli 28.2.2023 jälkeen, on maksettava 7,0 prosentin suuruista vuotuista viivästyskorkoa. 

Vaikka veron maksaisi ajoissa, mutta arvonlisäveroilmoitus annetaan myöhässä, joutuu maksamaan myöhästymismaksua. Kun ilmoituksen antaa verkossa, se on perillä käytännössä samaan aikaan kuin se lähetetään.

Kun lomake lähetetään postissa, tulisi sen olla perillä viimeistään 28.2.2023.  

Jos arvonlisäveroilmoitus on myöhässä, Verohallinto määrää myöhästymismaksun. joka muodostuu päiväkohtaisesta ja veron määrän perusteella määräytyvästä myöhästymismaksusta.

Päiväkohtaista myöhästymismaksua määrätään kolme euroa jokaiselta päivältä, jolta veroilmoitus on myöhästynyt aina 45 kalenteripäivään asti. Jos ilmoitus annetaan yli 45 päivää veroilmoituksen antamisen määräpäivän jälkeen, määrätään myöhästymismaksua 135 euroa lisättynä kahdella prosentilla veroilmoituksella ilmoitetun maksettavan veron määrästä. Myöhästymismaksun enimmäismäärä on 15 000 euroa.

Verovelvolliselle määrätään veronkorotus, jos veroilmoitus tai muu ilmoitus taikka muu säädetty tieto tai selvitys on annettu puutteellisena tai virheellisenä taikka on jätetty kokonaan antamatta. Veronkorotus määrätään verojen määräämisen yhteydessä, kun Verohallinto määrää puuttuvan veron verovelvollisen maksettavaksi.

Verovelvolliselle voidaan poikkeuksellisesti määrätä veronkorotus myöhästymismaksun sijasta, jos verovelvollinen ilmoittaa veroa myöhässä tai oikaisee veron määrää ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että välttäisi myöhästymismaksun tai veronkorotuksen. Veronkorotuksen määräämistä harkittaessa otetaan erityisesti huomioon verovelvollisen esittämä selvitys menettelystään.

Myöhästymismaksun välttämisellä tarkoitetaan tilanteita, joissa verovelvollinen antaa säädettyyn eräpäivään mennessä toistuvasti puutteellisen veroilmoituksen ja oikaisee ilmoituksen tietoja siten, että menettelyn tarkoituksena on saada perusteettomasti lisäaikaa veroilmoituksen antamiselle.

Veronkorotus voidaan määrätä myös silloin, kun verovelvollisen veron määrä on arvioitu ja verovelvollinen antaa veroilmoituksen useita kuukausia myöhässä. Tällöin myöhästymistä pidetään niin olennaisena, että myöhästymismaksua ei voida pitää riittävänä seuraamuksena. 

Veronkorotus lasketaan prosenttiosuutena verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta.

Veronkorotus on pääsääntöisesti 10 prosenttia verovelvollisen vahingoksi määrätyn veron määrästä.

Jos menettely on toistuvaa tai verovelvollisen toiminta osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta ilmeistä piittaamattomuutta verotusta koskevista velvoitteista, veronkorotusta määrätään vähintään 15 prosenttia ja enintään 50 prosenttia.

Jos vero on määrätty arvioimalla, veronkorotus on 25 prosenttia arvioidun veron määrästä.

Lisää Verohallinnon määräämistä seuraamuksista voi lukea ohjeesta: Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa (VH/20016/00.01.00/2020).

Verojen palauttaminen 

Jos maksettavaa arvonlisäveroa ei ole ja olet saamassa palautusta vähennettävistä arvonlisäveroista, arvonlisäveron palautukset maksetaan verovelvolliselle yleensä viipymättä.

Jos sinulla on muita veroja maksamatta, arvonlisäveron palautusta ei makseta, vaan palautus käytetään maksamattomien verojen suoritukseksi. Jos arvonlisäveroilmoitusta ei ole annettu tai ilmoituksissa on ollut puutteita, se voi estää palautusten maksamisen.

Omia maksuja ei palauteta, ellei kyseessä ole virhe tai erehdys, vaan ne käytetään tulevien verojen maksuun.

Arvonlisäveroilmoituksen korjaaminen

Arvonlisäveroilmoituksessa oleva virhe korjataan antamalla korvaava ilmoitus sille verokaudelle, jonka tiedoissa virhe on. Korvaavasta ilmoituksesta käytetään myös nimitystä oikaisuilmoitus. Sen voi antaa 45 päivän aikana määräpäivästä ilman seuraamusmaksuja. Korvaavalla ilmoituksella annetaan arvonlisäveron kaikki tiedot uudelleen oikeansuuruisina. 

Arvonlisäveroilmoituksen täyttö

Myynnin verot

Arvonlisäveroilmoitukselle merkitään arvonlisäveroa koskevat tiedot.

Arvonlisäveroilmoitukseen merkitään myyntien verot verokannoittain. Verokantoja on kolme: yleinen 24 prosenttia sekä kaksi alennettua: 14 prosenttia, jota sovelletaan esimerkiksi rehuihin ja elintarvikkeisiin, sekä 10 prosenttia, jota sovelletaan esimerkiksi maatilamatkailuun.

Jos kyse on esimerkiksi puun myyntituloista, puun ostajat ovat maksaneet puun arvonlisäverottoman hinnan päälle arvonlisäveron, joka on 24 prosenttia. Metsänomistaja merkitsee puukaupan arvonlisäverot kohtaan ”Vero kotimaan myynnistä verokannoittain” ja arvonlisäverottoman hinnan metsätalouden veroilmoitukseen 2C-lomakkeelle.

Niillä, joiden tilikauden veroton liikevaihto on alle 30 000 euroa, on oikeus alarajahuojennukseen. Alarajahuojennus ei koske kuitenkaan metsätaloutta.

Alarajahuojennus lasketaan itse ja merkitään arvonlisäveroilmoitukseen. Huojennuksen määrä vähennetään tilitettävästä arvonlisäverosta.

Jos alarajahuojennuksen tietoja ei ole ilmoitettu, on annettava uusi korvaava arvonlisäveroilmoitus, jolla ilmoitetaan kaikki verokauden tiedot uudestaan.

Puuta omaan käyttöön

Alkutuottaja voi ottaa omaan käyttöönsä vähäisen määrän verollisia tuotteita ilman veroseuraamuksia. Vähäisen verottoman käytön yläraja on 850 euroa vuodessa. Tämä sääntö ei koske yhtiöitä.

Tämän ylittävältä osalta on maksettava arvonlisäveroa, jos omaan käyttöön otetaan tavaroita, joista arvonlisäverot on vähennetty, tai otetaan esimerkiksi puutavaraa metsästä. Esimerkiksi metsätilan omistajan omaa käyttöä on omasta metsästä otetun puutavaran käyttö kesämökin rakentamisessa tai asunnon lämmityksessä.

Tuloverotuksen puolella asunnon lämmitykseen voi alkutuottaja ottaa polttopuuta verovapaasti, mutta arvonlisäverotuksen puolella siitä menee arvonlisäveroa, mutta vain siltä osin kuin oman käytön vuotuinen 850 euron raja ylittyy.

Oman käytön arvonlisäveroa laskettaessa rakennuspuun arvona käytetään 5 euroa, tarvepuun 6 euroa, polttopuun 10 euroa ja hakkeen 7 euroa kuutiolta.

Jos vuonna 2022 on esimerkiksi otettu omasta metsästä tukkipuuta 200 m³, oman käytön arvo on 200 m³ x 5 e = 1 000 euroa. Tästä vähennetään 850 euroa ja arvonlisävero on (150 e x 24 %) 36,00 euroa, joka merkitään arvonlisäveroilmoitukseen kohtaan ”Vero kotimaan myynnistä verokannoittain”. Verottomia oman käytön osuuksia ei ilmoiteta arvonlisäveroilmoituksella.

Vähennettävät verot

Vähennyskelpoiset arvonlisäverot merkitään arvonlisäveroilmoitukseen yhtenä kokonaissummana kohtaan ”Verokauden vähennettävä vero”. Arvonlisäveroton ns. nettohinta merkitään tuloveroilmoitukseen. 

Vähennettäviä veroja ovat kaikki sellaiset arvonlisäverot, jotka sisältyvät arvonlisäverollista toimintaa varten ostettuihin tavaroihin ja palveluihin. Esimerkiksi puhelinlaskuun sisältyy arvonlisäveroa, joka on vähennyskelpoinen arvonlisäverollisen toiminnan osalta. 

Laissa on erikseen lueteltu ne arvonlisäverot, joita ei saa vähentää. Esimerkiksi henkilöauton hankintahinnan ja kulujen arvonlisäverot eivät ole vähennyskelpoisia, koska autolla ajetaan yleensä yksityisajoa. Sen sijaan pakettiauton hankintahinnan ja käyttökulujen arvonlisäverosta on vähennyskelpoista maa- ja metsätalouden ajoja vastaava osuus kokonaiskilometreistä. Kannattaa kuitenkin huomata, että kodin ja metsäpalstan väliset matkat eivät ole metsätalouden ajoa vaan yksityisajoa.

Jos lasku ei sisällä arvonlisäveroa, ei vähennystä saa tehdä. Arvonlisäverottomia ovat esimerkiksi muilta kuin arvonlisäverovelvollisilta tehdyt ostot ja sellaisten tavaroiden hankinnat, josta ei ole tarvinnut suorittaa arvonlisäveroa. Esimerkiksi vakuutusmaksut eivät sisällä arvonlisäveroa.

Vähennystä ei myöskään voi tehdä, jos laskussa lukee ”voittomarginaalijärjestelmä – käytetyt tavarat”. Tällainen merkintä voi laskussa olla, jos on ostettu liikkeestä käytettyä tavaraa.

Mille vuodelle myynnin ja oston alvit?

Jos myynti tai osto osuu vuoden vaihteeseen, täytyy ratkaista, mille vuodelle arvonlisävero kirjataan.

Alkutuottajien arvonlisäverot kirjataan pääsääntöisesti kassaperiaatteen mukaan sille vuodelle, jona lasku on maksettu tai myyntihinta saatu. Jos tavara tai palvelu on vastaanotettu ennen kuin se on maksettu, arvonlisäveron saa kuitenkin kirjata jo sille vuodelle, jona tavara tai palvelu on vastaanotettu.

Mahdollisuus valita, mille vuodelle kirjataan, koskee maa- tai metsätalouden harjoittajaa, joka ei ole kirjanpitovelvollinen.

Esimerkiksi jos on hankittu koneita, joita ei vielä vuonna 2022 maksettu, saa näiden arvonlisäveron vähentää halutessaan jo vuonna 2022, jos koneet on toimitettu ostajalle vuoden 2022 puolella.

Puun ostajan maksamat ennakkomaksut puukaupoista sen sijaan menevät aina maksuvuodelle. Eli jos metsänomistaja on saanut ennakkomaksun vuonna 2022 vuoden 2022 puolella tehtävästä hakkuusta, on arvonlisävero ilmoitettava ennakkomaksun ajankohdan mukaan eli vuodelta 2022 annettavassa arvonlisäveroilmoituksessa ja vero maksettava viimeistään 28.2.2023.

Ostot toisesta EU-maasta 

Arvonlisäverovelvollinen voi ostaa toisesta EU-valtiosta, esimerkiksi Ruotsista tai Virosta, maa- tai metsätalouden tarvikkeita ilman kyseisen maan arvonlisäveroa.

Tällainen osto on ns. yhteisöhankinta, josta maksetaan Suomen arvonlisävero. Se ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksella kohdassa ”Tavaraostot muista EU-maista”.

Tästä summasta saat saman tien vähentää vähennykseen oikeuttavaa käyttöä vastaavan osan kohdassa ”Verokauden vähennettävä vero”. Jos siis ostettu tavara tulee kokonaan vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, yhteisöhankinnasta ei jää maksettavaa arvonlisäveroa.

Arvonlisäveroilmoitus sähköisesti

Verkkoasiointi onnistuu esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla.

Arvonlisäveroilmoitus tulee antaa ensisijaisesti verkossa Omavero-palvelussa. 

Ilmoituksen antamista varten täytyy tunnistautua esimerkiksi henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Tunnusten pitää olla nimenomaan sen henkilön, jonka nimissä ilmoitus annetaan. 

Muut tunnistautumisvaihtoehdot ovat sirullinen henkilökortti tai Suomi.fi:n Valtuudet-palvelu. 

Omavero-palvelun lisäksi arvonlisäveroilmoitus on mahdollista antaa sähköisesti Ilmoitin.fi:ssä. Ilmoitin.fi:ssä ei ole täytettäviä verkkolomakkeita, vaan palvelun kautta voi lähettää tiedonsiirtona ohjelmistojen, esimerkiksi taloushallinto-ohjelmien tuottamia tiedostoja. 

Kuolinpesien ja yhtymien on myös siirryttävä käyttämään Suomi.fi valtuudet -palvelua, jotta ne voivat antaa arvonlisäveroilmoituksen Omaverossa. Jos Suomi.fi -valtuuksia ei vielä kuolinpesällä tai yhtymälle ole, aloita tekemällä valtuushakemus Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Hakemuksella pitää hakea valtuutusoikeutta kaikkia niitä asioita varten, joihin tarvitset valtuuden, esimerkiksi kuolinpesän veroasioiden hoitamista varten. Tarvitset valtuushakemukseen kuolinpesän osakkaiden allekirjoitukset. Jos joku ei pysty allekirjoittamaan hakemusta, pyydä häneltä valtakirja hakemuksen liitteeksi. Tarvitset liitteeksi myös kopiot omasta ja kuolinpesän muiden osakkaiden suomalaisesta henkilökortista tai passista sekä kopion perukirjan osakasluettelosta.

Miika Härkönen, verojuristi
Veronmaksajat