Veroilmoitus 2021 sekä ulkomaan palkka- ja eläketulot

Ulkomaantyötulojen verotukseen vaikuttaa Suomen ja työntekovaltion välinen mahdollinen verosopimus ja sen sisältö.

LOMAKE 16A tai Omavero: Ulkomaan palkka- ja eläketulot

LOMAKE 16A tai Omavero: Ulkomaan palkan tulonhankkimiskulut

LOMAKE 50A tai Omavero: Ulkomaanpalkkaan liittyvät eläke- tai työttömyysvakuutusmaksut

Palkkatulo ja verosopimukset

HUOMAA: Ulkomaan työskentelystä yksityiseltä sektorilta saatu palkkatulo voi olla Suomessa kokonaan verotonta.

Usein ulkomaan palkka on verotonta Suomessa niin sanotun kuuden kuukauden säännön perusteella. Mikäli henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ulkomaankomennuksen ajan, ulkomaan työskentelystä maksetun palkan tai ns. vakuutuspalkan perusteella joudutaan kuitenkin maksamaan Suomeen sairausvakuutusmaksu, joka vuonna 2020 oli 1,18 %.

HUOMAA: Yksityisoikeudelliseen työsuhteeseen perustuvasta palkasta saatetaan mahdollisesti verottaa myös työntekovaltiossa.

Kun työntekovaltiolla on verotusoikeus, sinne on yleensä annettava myös veroilmoitus.

Ulkomaantyötulojen verotukseen vaikuttaa Suomen ja työntekovaltion välinen mahdollinen verosopimus ja sen sisältö. Näillä sopimuksilla ja lailla kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta estetään kaksinkertainen verotus.

Vuoden 2020 lopussa Suomella oli voimassa verosopimus lähes 80 valtion kanssa.

Kuuden kuukauden sääntö

Kuuden kuukauden säännön perusteella ulkomailla tehdystä työstä maksettu palkka on verotonta Suomessa, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

Työskentely ulkomailla kestää yhtäjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta.
Suomen ja työskentelyvaltion välinen verosopimus ei estä palkan verottamista työskentelyvaltiossa.
Työntekijä ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuutena päivänä kuukaudessa ulkomaantyöskentelyn aikana.
Työnantaja ei ole suomalainen julkisyhteisö, Finpro ry eikä työtä tehdä suomalaisessa laivassa tai lentokoneessa.

Koronavirus voi vaikuttaa

Koronaviruksen rajoittamistoimenpiteet voivat vaikuttaa kuuden kuukauden säännön soveltamiseen.

Verotuksessa ulkomaantyöskentelyn ei katsota keskeytyvän, jos Suomessa oleskelu on aiheutunut pakottavista matkustusrajoituksista ja jos tällaisen Suomessa oleskelun jälkeen on palattu työskentelyvaltioon jatkamaan kyseistä ulkomaantyöskentelyä.

Jos työskentely on päättynyt ennen oletettua kuuden kuukauden aikaa, ulkomaantyöskentelystä saatu palkka voi tästä huolimatta olla verovapaata, jos kuuden kuukauden säännön edellytykset muutoin täyttyvät siltä ajalta, jona työtä on tehty toisessa valtiossa.

Pakottavan syyn voimassaolo määräytyy lähtökohtaisesti Ulkoministeriön julkaisemien matkustusrajoitusten mukaan. Pakottava syy voi kuitenkin edelleen olla voimassa, jos työskentelyvaltio ei esimerkiksi päästä palaamaan maahan.

Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen

HYVITYSMENTELMÄ: Jos kuuden kuukauden sääntö ei sovellu ulkomaanpalkkaan ja työskentelyvaltio on verottanut tuloja, kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa yleensä hyvitysmenetelmällä. Suomen ollessa verosopimuksen mukainen asuinvaltio Suomi verottaa ulkomaantulosta, mutta vähentää verosta tuloverot, jotka verovelvollinen osoittaa maksaneensa työskentelyvaltiossa.

Jos Suomessa verokanta on esimerkiksi 30 prosenttia, mutta ulkomainen vero on suurempi, Suomessa voidaan hyvittää kuitenkin vain 30 prosenttia.

VAPAUTUSMENETELMÄ: Joissain verosopimuksissa, esimerkiksi Pohjoismaiden välillä solmitussa verosopimuksessa, Suomi on sitoutunut ns. progressioehtoiseen vapautusmenetelmään. Tällöin esimerkiksi Ruotsissa ansaitusta palkasta ei makseta veroa Suomessa, mutta ulkomaan työskentelystä ansaittu tulo otetaan huomioon määrättäessä sitä verokantaa, jota Suomessa sovelletaan verovelvollisen ansiotulon verotuksessa. Ruotsiin maksetulla verolla ei ole Suomen verotuksessa merkitystä. Ulkomaantulo siis tässä tapauksessa kiristää työntekijän mahdollisesti ansaitsemien muiden ansiotulojen verotusta Suomessa.

Tarkista verosopimuksen mukainen asuinvaltio

HUOMAA: Suomella ei ole verotusoikeutta yksityiseltä sektorilta saatuun ulkomaan palkkatuloon, jos työskentelyvaltiosta on tullut ulkomaille muutettuasi verosopimuksen mukainen asuinvaltiosi.

Mikäli olet Suomessa edelleen yleisesti verovelvollinen, olet kuitenkin velvollinen antamaan tietoja Suomeen ulkomailla ansaitusta palkasta, vaikkei Suomi verottaisikaan tuloa.

Selvitä ulkomaille maksettu vero

Jos olet ollut töissä ulkomailla, ilmoita ulkomailta saamasi palkat ja luontoisedut sekä ulkomailla palkkatulostasi maksamat verot euroina ja laskettuna joko maksupäivän kurssiin tai Euroopan keskuspankin vahvistamaan vuoden 2020 keskikurssiin.

Siinä tapauksessa, että kuuden kuukauden sääntö ei sovellu ulkomaantyötuloon, sekä Suomi että työskentelyvaltio saattavat verottaa kyseisen tulon. Tämän vuoksi on tärkeää, että lomakkeella ilmoitetaan ulkomaille maksetun veron määrä ja vaaditaan kaksinkertaisen verotuksen poistamista.

Voit vaatia vähennettäväksi veronalaiseen ulkomaantyötuloon kohdistuvat tulonhankkimiskulut.

Ulkomaanpalkkaan liittyvät eläke- tai työttömyysvakuutusmaksut voi vaatia vähennettäviksi Omaverossa tai lomakkeella 50A, mikäli tiedot puuttuvat esitäytetyltä veroilmoitukseltasi.

Ulkomaan eläketulot

Jos saat eläketuloa ulkomailta, ilmoita ulkomailta maksettu bruttoeläke sekä ulkomailla eläketulostasi maksetut verot euroina ja laskettuna joko maksupäivän kurssiin tai Euroopan keskuspankin vahvistamaan vuoden 2020 keskikurssiin.

Muuna valuuttana kuin euroina saadusta eläketulosta voi vähentää pankin perimät valuutan vaihtamiseen liittyvät kulut. Valuutanvaihtokuluina voi vähentää joko todelliset kulut selvityksen perusteella tai 60 euroa vuodessa ilman muuta selvitystä.

Ilmoita kulut kuitenkin vain, jos ne ovat yhteensä yli 60 euroa vuodessa, koska Verohallinto vähentää verotuksessa eläkkeen määrästä valuutanvaihtokuluja 60 euroa.

HUOMAA: Verohallinto saa suorasiirtona tiedot Ruotsista maksettavista eläkkeistä ja vähentää viran puolesta valuutanvaihtokulut 60 euroa.

Lue lisää kansainvälisestä palkka- ja eläkeverotuksesta, kesätyöstä ulkomailla ja koronaviruspandemian vaikutuksesta ulkomaantyöskentelyn verotukseen:

Miika Härkönen

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi

Artikkeli on julkaistu 9.3.2021.

Tulosta