Varat ja velat on ilmoitettava sellaisina kuin ne olivat vuoden 2020 päättyessä.

LOMAKKEET 50B, 5, 2/2Y

Esitäytetylle veroilmoitukselle on merkitty Verohallinnolla olevat tiedot verovelvollisen varoista ja veloista. Varoja ovat muun muassa verovelvollisen verovuoden päättyessä omistamat arvo-osuudet, sijoitusrahasto-osuudet, asunto-osakkeet ja kiinteistöt.

Mikäli esitäytetylle veroilmoitukselle ei ole merkitty varoja ja velkoja, jotka tulee ilmoittaa verottajalle, verovelvollisen tulee ilmoittaa puuttuvat tiedot. Myös tiedoissa olevat virheet on korjattava. Ilmoitusvelvollisuus koskee varoja ja velkoja sellaisena kuin ne olivat vuoden 2020 päättyessä.

LOMAKE 50B tai Omavero

Jos käytetään paperilomakkeita, muutokset ja korjaukset varallisuuden osalta ilmoitetaan lomakkeella 50B kohdassa 6 (Muutokset varallisuustietoihin). Velkojen osalta tiedot ilmoitetaan lomakkeella 50B kohdassa 4.4 (Vähennyskelpoiset korot ja muutokset velkatietoihin).

Mikäli tila ei ole riittävä, kannattaa täyttää tarvittaessa uusi lomake, johon lisättävät velat listataan ja yksilöidään.

Tarkista, että velan käyttötarkoitus on merkitty veroilmoitukseen oikein, koska se vaikuttaa korkojen vähentämiseen verotuksessa.

Mitä omaisuutta ei tarvitse ilmoittaa

Kaikkea varallisuutta ei tarvitse ilmoittaa verottajalle, vaikka sitä ei olisi merkitty esitäytettyyn veroilmoitukseen. Verottajalle ei ilmoiteta:

• Tavanomaista omassa käytössä olevaa koti-irtaimistoa.
• Autoja, moottoripyöriä tai veneitä.
• Suomalaisessa pankissa tai Euroopan talousalueella sijaitsevassa pankissa olevia lähdeveronalaisia talletuksia ja käyttelytileillä olevia varoja.
• Lähdeveronalaisia suomalaisia ja Euroopan talousalueella sijaitsevista valtioista olevia obligaatioita ja joukkovelkakirjalainoja.
• Osuutta kotimaiseen kuolinpesään.
• Osuutta kulutusosuuskuntaan.
• Tavanomaista osuutta osuuspankkiin.

Mitä varoja pitää ilmoittaa

Verohallinto kerää varallisuustietoja muun muassa kiinteistöverotusta ja verovalvontaa varten. Verovelvollisen tulee tarvittaessa ilmoittaa verottajalle vain ne varat, joiden osalta on säädetty ilmoitusvelvollisuus.

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös ulkomailla olevia varoja.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on annettava veroilmoituksessaan tiedot ja niitä koskevat selvitykset vain seuraavista omistamistaan varoista:

• Kiinteistöt eli esimerkiksi tontit ja tilat sekä muut kiinteistörekisteriin merkittävät yksiköt.
• Erottamaton määräala.
• Rakennus ja rakennelma, joka on toisen maalla, esim. vuokrakiinteistöt.
• Asunto-osakeyhtiön osakkeet.
• Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeet.
• Osakeyhtiön osakkeet ja yhteissijoitusyritysten osuudet.
• Osuuskunnan osuus (ei kuitenkaan osuuksia osuuskunnassa, joka harjoittaa tavanomaisten kulutustavaroiden tai -palveluiden myyntiä eli kulutusosuuskuntien ja osuuspankkien tavanomaisia osuuksia).
• Sijoitusrahasto-osuudet.
• Muut arvopaperit ja arvo-osuudet, ei kuitenkaan joukkovelkakirjoja, joita verotetaan korkotulon lähdeverosta annetussa lain mukaan. Ilmoittaa ei tarvitse myöskään vastaavia yleisön merkittäväksi tarjottuja, Euroopan talousalueella olevan julkisyhteisön tai kirjanpitovelvollisen koronmaksajan Euroopan talousalueella liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja.
• Osuudet avoimeen yhtiöön, kommandiittiyhtiöön ja muuhun yhtymään. Yhtymän osakkaan on omassa veroilmoituksessaan ilmoitettava yhtymän nimi, y-tunnus sekä osuutensa yhtymän varallisuuteen.
• Hallinta- ja nautintaoikeus kiinteistöön, huoneistoon tai arvopapereihin, kun oikeus on pidätetty omaisuuden luovutuksen yhteydessä tai saatu tahi lahjana, perintönä tai testamentilla.
• Liike- ja ammattitoiminnan sekä maatilatalouden varat (paperilla ilmoitettaessa liike- ja ammattitoiminnan varat lomakkeella 5 ja maatalouden varat lomakkeella 2 tai 2Y).

Yhtymä yksilöidään y-tunnuksella

Omistusosuuden yhtymästä tulisi selvitä veroilmoituksen esitäytetyistä tiedoista. Mikäli osuutta ei ole merkitty, osuus tulee ilmoittaa. Yhtymän yksilöinti tapahtuu yhtymän y-tunnuksen avulla. Osuudesta on ilmoitettava yhtymän nimi ja kotipaikka sekä murtolukuna osuus yhtymän tuloon ja varallisuuteen. Verotusyhtymä on kahden tai useamman henkilön muodostama yhteenliittymä, jonka toiminnan tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus. Verotusyhtymiä kutsutaan niiden toiminnan luonteen mukaan kiinteistö-, maatalous-, tai metsäyhtymiksi.

Yhtymä muodostuu esimerkiksi sisarusten yhteisesti omistamasta metsäkiinteistöstä.

Kiinteistöyhtymän käsite muuttui vuoden 2020 alusta, minkä takia esim. sisarusten yhteisesti omistama kesämökkiä ja sen tonttimaata ei yleensä enää pidetä kiinteistöyhtymänä. Kiinteistöyhtymänä pidetään yhteisesti omistettua kiinteistöä, joka on arvonlisäverovelvollinen tai joka on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta.

Varojen arvoa ei yleensä ilmoiteta

Varoista ilmoitetaan vain varojen laji, lukumäärä ja varojen yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot.  Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän veroilmoituksessa ei ilmoiteta varojen arvoa koskevia tietoja.

Esimerkiksi asunto-osakkeista on ilmoitettava asunto-osakeyhtiön nimi ja y-tunnus, huoneiston numero ja omistusosuus. Arvo-osuuksista on ilmoitettava yhtiön nimi ja osakkeiden lukumäärä ja sijoitusrahasto-osuuksista sijoitusrahaston nimi ja osuuksien lukumäärä.

Säännöstä, jonka mukaan omaisuuden varallisuuden arvoa ei ilmoiteta, on poikkeuksia.

Ilmoitettavia saatavia ovat esimerkiksi joukkovelkakirjat, joiden arvona ilmoitetaan niiden nimellisarvo. Tämä koskee vain niitä saamisia, joita ilmoittamisvelvollisuus ylipäätään koskee eli muita kuin korkotulon lähdeverotuksen piiriin kuuluvia.

Ilmoittamisvelvollisuus ei koske kuitenkaan esimerkiksi yksityishenkilön saatavaa toiselta yksityishenkilöltä eli esimerkiksi vanhempien antamaa korotonta lainaa lapsille. 

Ilmoitus kiinteistön tiedoissa mahdollisesti tapahtuneista muutoksista annetaan kiinteistöveroilmoituksella.

Kiinteistöveroilmoitus tehdään joko Omavero-palvelussa tai paperilla lomakkeella 3743.

Muutoksilla tarkoitetaan kiinteistön tiedoissa kiinteistön hankinnan, rakentamisen, maankäytön muuttumisen, perusparannuksen, huomattavien korjaustoimenpiteiden tai muun tällaisen syyn vuoksi tapahtuneita muutoksia. Kiinteistön yksilöinti tapahtuu yleensä kiinteistötunnuksella.

Hallintaoikeuden ilmoittaminen

Nautinta- ja hallintaoikeudella tarkoitetaan muulla kuin omaisuuden omistajalla olevaa oikeutta käyttää omaisuutta ja/tai saada hyväkseen sen tuotto. Ilmoittamisvelvollisuus koskee kiinteistöihin, asunto- ja kiinteistöosakkeisiin sekä arvopapereihin kohdistuvia hallinta- ja nautintaoikeuksia.

Lisäksi ilmoittamisvelvollisuus koskee tällaisiin varoihin kohdistuvia nautinta- ja hallintaoikeuksia vain niissä tapauksissa, joissa nautinta- tai hallintaoikeus on pidätetty tai saatu omaisuuden luovutuksen yhteydessä tai joissa se on saatu lahjana, perintönä tai testamentilla. Omaisuuden luovutuksia ovat kauppa, vaihto ja lahja.

ESIMERKKI Oikeus asua kiinteistöllä

Kiinteistön kaupan yhteydessä myyjä on pidättänyt itselleen elinikäisen tai määräaikaisen oikeuden asua kiinteistöllä. Myyjän on ilmoitettava varoinaan nautinta- ja hallintaoikeus kiinteistöön. Ostajan on ilmoitettava kiinteistö omistaminaan varoina.

 ESIMERKKI Oikeus osinkoon

A on lahjoittanut osakeyhtiö X:n osakkeet C:lle, mutta on määrännyt, että B:llä on oikeus osakkeiden perusteella maksettavaan osinkoon. C:n on ilmoitettava osakeyhtiö X:n osakkeet omistaminaan varoina. B:n on ilmoitettava varoinaan oikeus osakkeiden tuottoon.

ESIMERKKI Asunto lesken hallinnassa

Leski on käyttänyt oikeuttaan pitää jakamattomana hallinnassaan jäämistöön kuuluva asunto. Lesken on ilmoitettava varoinaan asuntoon kohdistuva hallintaoikeus. Jakamattoman kuolinpesän on ilmoitettava asunto omistaminaan varoina.

Hallinta- ja nautintaoikeuden haltijan on ilmoitettava oikeudestaan varoihin vastaavat tiedot kuin omistajan ja lisäksi hänellä olevan oikeuden laji. Jos esimerkiksi 100 kappaletta X Oy:n osakkeita on lahjoitettu siten, että oikeuden niiden tuottoon on saanut henkilö A ja omistusoikeuden henkilö B, A:n on ilmoitettava veroilmoituksessaan yhtiön nimi X Oy, osakkeiden tai arvo-osuuksien lukumäärä (100) ja oikeuden laji (tuoton saaja). B:n on puolestaan ilmoitettava veroilmoituksessaan yhtiön nimi, osakkeiden lukumäärä ja oikeuden laji (omistaja).

Veloistakin ilmoitetaan osa

Veloistaan luonnollisen henkilön ja kotimaisen kuolinpesän on ilmoitettava lainat, jotka on saatu luotto- ja rahoituslaitoksilta, valtiolta, kunnalta, vakuutus- ja eläkelaitokselta, huoltokonttorilta ja työnantajalta. Lisäksi verovelvollisen on ilmoitettava muutkin lainansa, jos niiden korko on verotuksessa vähennyskelpoinen. Lainasta on ilmoitettava sen käyttötarkoitus, maksamatta oleva määrä verovuoden päättyessä ja lainanantaja sekä mahdollinen lainan tunnus.

Lainan korko on verotuksessa vähennyskelpoinen silloin, kun laina on käytetty tulonhankintaan (esimerkiksi vuokratulojen tai muiden pääomatulojen hankintaan). Vakituiseen asuntoon käytetty lainan korko on osittain vähennyskelpoinen. Lainan korko on vähennyskelvoton, mikäli laina on käytetty esimerkiksi kulutukseen, auton ostamiseen tai vapaa-ajan asunnon hankintaan. Mikäli lainan korko on verotuksessa vähennyskelpoinen, myös muulta kuin rahalaitokselta saatu velka on ilmoitettava.

Yksityishenkilöltä otettua korotonta velkaa esimerkiksi asunnon tai kesäpaikan hankintaan ei tarvitse ilmoittaa, mutta yksityishenkilöiden välisestä velasta on varauduttava esittämään Verohallinnolle velkakirja ja kirjallinen selvitys velan takaisinmaksusta tai takaisinmaksusuunnitelman noudattamisesta.

Korollinen velka yksityishenkilöltä ja sen korko on ilmoitettava, jos velka on käytetty esim. oman vakituisen asunnon hankintaan, koska osa korosta on vähennyskelpoinen. 

Valtion tai Ahvenanmaan maakunnan hallituksen takamaa opintolainaa ei tarvitse ilmoittaa, jos lainan pääoma on enintään 1 700 euroa.

Omistajayrittäjien on hyvä muistaa, että heidän on ilmoitettava osakaslainan määrä tilikauden lopussa ja tarvittaessa osakaslainan muutoksia koskevia tietoja. Jos osakaslainaa ei ole merkitty valmiiksi esitäytetylle veroilmoitukselle, osakkaan on ilmoitettava takaisin maksettu osakaslaina ja osakeyhtiöstä vuonna 2020 nostetut osakaslainat, joita ei ole maksettu takaisin 31.12. mennessä.  

Kenen velat ja varat?

Jokainen täydentää tarvittaessa omaan veroilmoitukseensa ainoastaan omat varansa ja velkansa. Jos puolisot omistavat omaisuutta yhdessä (esimerkiksi asunnon), sen tulisi näkyä omistusosuuksien mukaisen jakosuhteen mukaan kummankin puolison varoina. Jos asunto on vain toisen puolison nimissä, koko asunnon tulisi olla merkitty kokonaan hänen varallisuudekseen.

Sama periaate koskee myös velkoja. Mikäli velka on esimerkiksi molempien puolisoiden nimissä, kumpikin täydentää tarvittaessa ilmoitustaan niin, että puolet velasta on merkitty omaan ilmoitukseen velaksi, mikäli velkakirjan ehdot eivät määrittele velkaosuuksia jollakin muulla tavalla.

Kiinteistö- ja metsäyhtymän osuuden hankintaa varten otetut velat käsitellään kunkin osakkaan henkilökohtaisina velkoina. Esimerkiksi metsäyhtymän osuuden hankintaan varten otettua velkaa ja korkoa ei käsitellä yhtymän korkona ja velkana. 

Miten korjaan varallisuustietoja?

Jos varallisuustiedoissa on virhe tai jokin omaisuus puuttuu, korjauksen voi tehdä:

■ Omaverossa veroilmoituksen ensimmäisessä vaiheessa kohdassa Taustatiedot > Varallisuustiedot > Lisäykset ja muutokset varallisuuteen.

■ Paperilomakkeella 50B Pääomatulot ja niistä tehtävät vähennykset, kohdassa 6 Muutokset varallisuustietoihin.

■ Kiinteistöön liittyvät korjaukset tehdään joko Omaverossa tai kiinteistötietoilmoituksella (lomake 3743).

Tutustu kiinteistöveropäätöksen tarkistamisohjeisiin.

Juha Koponen

Kirjoittaja Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi

Artikkeli on julkaistu 9.3.2021.