Kun veroilmoitus on täytetty ja korjattu, on aika laskea verot ja arvioida, tuleeko maksua vai palautusta. Vaikka kone laskee verot, on hyvä, jos itsellä on jokin näppituntuma siitä, miten vähennykset vaikuttavat veron määrään.

Omat valinnat vaikuttavat veroihin. Jos matkakulut kasvavat uuden kodin sijainnin vuoksi, on hyödyllistä ymmärtää, kuinka paljon lisääntyvät matkakulut alentavat veroja.    

Arkipäivän verosuunnittelua on myös se, että osaa laskea, kuinka paljon verot alenevat, jos ostaa kotiin palveluita. Sijoittajan puolestaan on hyvä olla perillä siitä, miten ja missä järjestyksessä erilaisten sijoitusten tappiot vähennetään verotuksessa.

PÄÄOMATULOJEN VEROT

Pääomatulojen verot on helppo laskea käsipelilläkin.

Vero on 30 prosenttia, jos tulojen määrä ei ylitä 30 000 euroa vuodessa. Rajan ylittävältä osalta vero on 34 prosenttia. Vero on sama riippumatta siitä, kuinka suuret ansiotulot verovelvollisella on tai onko niitä ollenkaan.

Vähennyksen verohyöty on myös helppo arvioida. Se on yhtä suuri kuin summa, jonka joutuisit maksamaan enemmän veroa ilman vähennystä.

Jos sinulla on 500 euron vähennys, se pienentää veroja pääomatulojen veroprosentin verran.

ESIMERKKI: Jos vuokratulosta vähennetään 500 euron jääkaappi, jääkaapin hankinta alentaa veroja 500 x 30 % eli 150 euroa. Sen verran enemmän olisi pitänyt maksaa vuokratulosta veroja, jos jääkaappi olisi jäänyt vaihtamatta.  

Koska pääomatuloista ei tehdä viran puolesta mitään sellaisia vähennyksiä, joissa olisi monimutkaiset laskukaavat, laskureita ei tarvita veron laskemiseksi.

Näin laskeminen onnistuu

Selvitä ensin, paljonko sinulla on veronalaisia pääomatuloja ja mitä pääomatuloja sinulla on. Ota osingoista huomioon vain veronalainen määrä ja vain ne, jotka verotetaan pääomatulona.

Veroja ei lasketa veronalaisista tuloista vaan verotettavasta tulosta, joka saadaan, kun veronalaisesta pääomatulosta vähennetään verotuksessa vähennyskelpoiset erät.

Vähennyskelpoisia ovat tulonhankkimiskulut, tappiot, korot ja vanhojen vuosien tappiot, jos niitä on. Jos haluat ennakoida ja laskea pääomatulojen verotuksen oikein, sinun täytyy tietää, missä järjestyksessä nämä eri erät vähennetään. Tästä tiedosta on hyötyä myös verosuunnittelussa.

Vähennä ensin veronalaisista pääomatuloista tulonhankkimiskulut. Esimerkiksi vuokratuloista vähennetään vastikkeet ja remontit. Puun myyntitulosta vähennetään metsätalouden menot.

Onko sinulla pääomatuloja, joihin kohdistuvat vuosikulut ovat olleet suuremmat kuin saamasi tulo?  Silloin tulon ylittävä osa kuluista vähennetään muista pääomatuloista, jotka voivat olla myös luovutusvoittoja.

Jos esimerkiksi sijoitusasunnon kulut ovat suurten vuosikorjausten takia vuokratuloja suuremmat, vähennetään muista pääomatuloista ne kulut, joita ei pysty vuokratuloista vähentämään.

Luovutustappiot vähennetään ikäjärjestyksessä 

Jos olet myynyt omaisuutta, laske kaupan voitto tai tappio.

Luovutustappio vähennetään ensin luovutusvoitoista. Vanhat luovutustappiot vähennetään ennen uusia. Esimerkiksi jos sinulle on jäänyt vuoden 2020 verotuksesta vähentämättä luovutustappiota, se vähennetään vuoden 2021 verotuksessa ennen vuonna 2021 syntynyttä luovutustappiota. Tämä hoituu verotuksessa automaattisesti.

Jos luovutustappioita on enemmän kuin luovutusvoittoja, loput tappiosta vähennetään muista pääomatuloista, joista on ensin vähennetty niihin kohdistuvat tulonhankkimiskulut.

Luovutustappiota ei voi siis vähentää bruttovuokratulosta, vaan vasta siitä vuokratulosta, joka jää jäljelle, kun vuokrista on ensin vähennetty vuosikulut, kuten hoitovastikkeet.

Tämä kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi tilanteessa, jossa vanhoja luovutustappioita on vähentämättä ja voit valita, maksatko osuutesi vuokratun huoneiston putkiremontista kerralla vai kuukausittain, jos maksut ovat vähennyskelpoisia maksuvuoden verotuksessa. Voi olla siis järkevää kuitata vanhat tappiot vuokratuloista ja maksaa vasta seuraavana vuonna huoneistokohtainen osuus pois ja vähentää se verotuksessa silloin.

Muut tappiot ja korot

Tulonhankkimiskulujen ja luovutustappioiden vähentämisen jälkeen pääomatuloista vähennetään mahdolliset osakesäästötilin, sijoitusvakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tappiot.

Tämän jälkeen pääomatuloista vähennetään korot ja sen jälkeen vanhojen vuosien pääomatulojen tappiot.

Näin saadaan lopulta verotettava pääomatulo, josta lasketaan 30 prosentin vero (tai 34 prosentin vero, siltä osin, kun verotettava tulo ylittää 30 000 euroa). Jos pääomatuloihin kohdistuvat menot, korot, ja muut vähennyskelpoiset erät ovat tuloja suuremmat, mitään verotettavaa pääomatuloa ei jää.

Vuosikulut ja korot voivat alentaa ansiotulojen veroja

Jos pääomatuloista vähennyskelpoiset kulut ovat tuloja suuremmat, erotus on nimeltään alijäämä. Esimerkiksi metsänomistajalla on helposti sellaisia vuosia, jolloin tätä alijäämää syntyy, koska menoja on, mutta tuloja ei. Samoin jos sinulla on vähennyskelpoisia korkokuluja, mutta ei pääomatuloja, koroista syntyy tätä alijäämää.

Alijäämästä lasketaan alijäämähyvitys, joka on 30 prosenttia alijäämästä. Alijäämähyvitys vähennetään ansiotulojen veroista. Tällä tavalla pääomatuloista vähentämättä jääneet menot tulevat vähennettyä verotuksessa sinä vuonna, kun meno on syntynyt. Alijäämähyvitys-nimisellä vähennyksellä siis alennetaan ansiotuloista maksettavaa veroa pääomatuloista vähentämättä jääneiden kulujen ja korkojen takia.

Alijäämähyvityksen maksimi on 1 400 euroa ja se täyttyy 4 666 euron suuruisella summalla. Alaikäiset lapset korottavat tätä 1 400 euron rajaa maksimissaan 800 euroa. Jos puolisosi verotuksessa ei vähennetä lainkaan alijäämähyvitystä tai vähennetään alle 1 400 euroa, sinun alijäämähyvityksesi maksimia korotetaan ilman eri vaatimusta. Voit siis omassa verotuksessasi vähentää maksimissaan 2 800 euron alijäämähyvityksen ilman lapsikorotuksiakin, jos puolisosi ei ko. hyvitystä tarvitse lainkaan.

Jos alijäämä on suuri, ja et pysty vähentämään alijäämähyvityksenä koko summaa, vähentämättä jäänyt määrä siirtyy vähennettäväksi seuraavien vuosien pääomatuloista.

Jos alijäämä olisi esimerkiksi 10 000 euroa, 5 334 euron suuruinen summa (10 000 – 4 666 = 5 334) jäisi vähennettäväksi seuraavina vuosina ja siitä vahvistettaisiin pääomatulolajin tappio. Tämän tappion voisit vähentää jatkossa vain pääomatuloista.

Luovutustappiota ei vähennetä alijäämähyvityksenä, kuten ei myöskään osakesäästötilin, sijoitusvakuutuksen tai kapitalisaatiosopimuksen tappiota. Nämä erät voidaan vähentää vain pääomatuloista. Jos vähennystä ei pysty tekemään tappion syntymisvuonna, luovutustappiot voidaan vähentää viitenä seuraavana vuonna ja muut tappiot kymmenen vuoden aikana.

Mitään tappiota ei voi siirtää puolison verotukseen.

ANSIOTULOJEN VEROT

Ansiotuloista maksettavien verojen laskeminen on hieman mutkikkaampaa kuin pääomatulojen. Sinänsä periaate verojen laskemisessa on sama: veronalaisesta tulosta vähennetään tulonhankkimiskulut sekä muut vähennykset ja erotuksesta lasketaan verot. Idea on siis sama kuin pääomatuloissa 

Ansiotuloista maksetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle.

Lisäksi maksetaan kahdenlaisia sairausvakuutusmaksuja: sairaanhoitomaksua sekä päivärahamaksua. Kaikista tuloista ei makseta molempia maksuja. Palkasta maksetaan kumpaakin, mutta esimerkiksi eläkkeistä vain sairaanhoitomaksua, tosin maksu on suurempi kuin palkkatulosta. Lisäksi Yle-vero menee useimmilta.

Sairaanhoitomaksu määrätään yleensä samasta määrästä kuin kunnallisverot. Päivärahamaksu sen sijaan lasketaan bruttopalkasta, ja se on vähennyskelpoinen samoin kuin eläke-ja työttömyysvakuutusmaksut.

Verojen laskemisessa kannattaa käyttää apuna esimerkiksi verottajan laskuria.   

Lisäprosentti kertoo verohyödyn

Jos olet palkansaaja ja olet lisännyt veroilmoitukseen matkakuluja ja tulonhankkimiskuluja, vähennysten vaikutus veroihin vastaa melko tarkoin verokortillesi merkittyä lisäprosenttia. Lisäprosentti kertoo, miten paljon veroa peritään tuloistasi, jotka ylittävät verokortillesi merkityn tulorajan.

Kun lasket kulujen verovaikutusta, muista ensin vähentää omavastuut.

Asunnon ja työpaikan välisten matkojen omavastuu on 750 euroa. Jos matkakuluja on esimerkiksi 2 000 euroa, vähennystä jää omavastuun jälkeen 1 250 euroa. Jos lisäprosenttisi oli viime vuonna esimerkiksi 40, verosi alenevat matkakulujen takia noin 500 euroa vuodessa.

Tulonhankkimiskuluissa ei ole samanlaista omavastuuta, mutta kaikki saavat automaattisesti tulonhankkimisvähennyksen, joka on myös suuruudeltaan 750 euroa. Siksi pääset vähentämään tulonhankkimiskuluja vasta, jos sinulla on niitä enemmän kuin 750 euroa.

Se tuleeko sinulle jäännösveroja vai veronpalautusta, riippuu siitä, miten hyvin ennakonpidätykset osuivat viime vuonna kohdalleen eli kuinka hyvin jo maksamasi vero vastaa sitä veron oikeaa määrää, jota vähennys siis alentaa.

Viran puolesta tehtävät vähennykset laskelmalta

Ansiotuloista tehdään erilaisia ns. viran puolesta tehtäviä vähennyksiä, joiden määrää on hankala itse laskea tai päätellä.

Näitä tulon määrästä riippuvaisia vähennyksiä ovat pienituloisen perusvähennys, aktiivisen ansiotulon (kuten palkan) kunnallisverotuksen ansiotulovähennys, eläketulovähennys, opintorahavähennys ja suoraan veroista vähennettävä työtulovähennys, jonka saa vain palkasta ja muusta työhön liittyvästä ”aktiivisesta” tulosta, mutta ei esimerkiksi sosiaalietuuksista.

Kuten näiden vähennysten nimistäkin voi päätellä, eri tuloista on mahdollista saada eri vähennyksiä. Osa koskee vain kunnallisveroa ja osa myös valtionveroa. Kaikkien ansiotulojen määrä vaikuttaa vähennysten määrään. Ansiotulojen kasvaessa nämä vähennykset pienenevät ja lopulta niitä ei saa lainkaan.

Pääomatulot eivät vaikuta ansiotulosta tehtäviin vähennyksiin. Esimerkiksi henkilön on mahdollista saada pienituloisen perusvähennys tai eläketulovähennys, vaikka hänellä olisi saman vuonna pääomatuloja. Toisaalta pääomatuloista joudutaan maksamaan veroa, vaikka kokonaistulot olisivat niin pienet, ettei niistä olisi mennyt veroa lainkaan, jos tulot olisivat olleet ansiotuloja.

Omien tulojesi viran puolesta tehtävät vähennykset näet verottajan lähettämältä verolaskelmalta.

Ennen kuin ansiotulovähennyksen määrää lasketaan, palkasta vähennetään tulonhankkimisvähennys 750 euroa ja sen ylittävät vaaditut tulonhankkimiskulut sekä matkakulut omavastuun ylittävältä osalta. Näin saadaan ns. puhdas ansiotulo.

Esimerkiksi 50 000 euroa tienaavalla ansiotulovähennys on noin 1 900 euroa ja 30 000 euroa tienaavalla 2 800 euroa. Vähennys pienentää sitä summaa, josta verot lasketaan. Palkansaaja, jonka puhdas ansiotulo ylitti vuonna 2021 noin 93 300 euroa, ei enää saa ansiotulovähennystä.

Suurin osa maksaa ansiotuloistaan veroa kotikunnalle vähemmän kuin kunnan veroprosentin verran. Kaikki saman kunnan asukkaat eivät maksa tuloistaan kunnalle veroa saman verran suhteessa tuloihinsa, vaan myös kunnallisvero on progressiivinen edellä kerrottujen vähennysten takia.

Valtionverotus on progressiivinen

Ansiotuloista valtiolle maksettava valtion tulovero lasketaan vuosittain vahvistettavan verotaulukon mukaan.

Veroista vähennettävä työtulovähennys tehdään ensi sijassa valtion veroista, ja myös se vaikuttaa maksettavaan veroon. Vähennys pienenee tulojen kasvaessa. Vähennyksen tarkka määrä löytyy omalta verolaskelmalta, mutta työtulovähennystä ei saa enää, jos puhdas ansiotulo on noin 131 000 euroa vuonna 2021.  Eläketulosta saa oman vähennyksen.

Valtion tuloveroissa olennaista on hahmottaa, missä vaiheessa tulon lisäyksestä maksettava valtionvero ei enää kasva suhteellisesti. Kun verotettava ansiotulo on yli 80 500 vuonna 2021, tulon lisäyksestä maksettava vero valtiolle on 31,25 prosenttia. Koko verotaulukon näet ohessa.

Jos esimerkiksi pohtii, kannattaako suuri kertatulo jakaa maksettavaksi useammalle vuodelle, jakaminen ei lievennä progressiivista valtionveroa, jos verotettava tulo valtionverotuksessa ilman kertatuloakin on jo suurempi kuin tuloveroasteikon korkein porras.

Jos tulon lisäyksestä menevä vero on jo käytännössä maksimissaan, eivät verot alene, vaikka tuloja jakaisi useammalle vuodelle. Ellei verotus sitten kevene seuraavana vuonna, mitä ei ole näköpiirissä.

Kotitalousvähennys vähentää suoraan veroa

Jos vaadit veroilmoituksella kotitalousvähennystä, sen vaikutus veroihin on helppo laskea: maksettavaksesi tulevat verot vähenevät saman verran kuin saat kotitalousvähennystä. Ensin lasketaan siis verot, joista sitten vähennetään kotitalousvähennys. Ei ole väliä, onko vero ansio- vai pääomatuloista.

ESIMERKKI: Olet vaatinut vähennystä 1 000 euroa yrityksen veloittamasta remonttityöstä. Saat siitä kotitalousvähennystä 40 prosenttia eli 400 euroa. Kotitalousvähennyksessä on kuitenkin 100 euron omavastuu, joten lopullinen vähennyksesi on 300 euroa. Tämä 300 euroa vähennetään maksettavaksesi tulevista veroista.

Jos olet esimerkiksi saamassa esitäytetyn veroilmoituksen perusteella 800 euroa jäännösveroa ja vaadit kotitalousvähennystä edellä kerrotun summan, jäännösveron määrä putoaa 500 euroon.

Vastaavasti jos oletkin saamassa veronpalautusta 800 euroa, saat sitä kotitalousvähennyksen jälkeen 1100 euroa.

Kotitalousvähennys ei luonnollisesti alenna veroja, jos niitä ei vähäisten tulojen vuoksi makseta. Jos sinulla on puoliso, kotitalousvähennys vähennetään silloin hänen veroistaan.

Vähennykset pääomatuloista

VÄHENTÄMISJÄRJESTYS:
 

1. Vähennä pääomatuloista niiden hankkimisesta aiheutuneet vuosikulut. 

2. Vähennä luovutustappiot luovutusvoitoistasi. Vähennä ensin ne vanhimmat luovutustappiosi, joita et ole aikaisempina vuosina voinut vähentää ja jotka eivät ole vanhentuneet. 

3. Jos sinulla on niin paljon tappioita, että luovutusvoittosi eivät riitä niiden vähentämiseen, vähennä loppuosa muista pääomatuloistasi, joista on ensin vähennetty niiden hankkimisesta aiheutuneet vuosikulut. 

4. Vähennä pääomatuloistasi mahdolliset osakesäästötilin, sijoitusvakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tappiot. 

5. Vähennä sen jälkeen korot. 

6. Vähennä jäljelle jääneistä pääomatuloistasi mahdolliset vanhat pääomatulojen tappiot, joita et ole pystynyt aiempina vuosina vähentämään.

Vähennysten jälkeen pääomatuloistasi jäljelle jäävä summa = verotettava pääomatulosi.

Verotus toimitetaan automaattisesti edellä kerrotulla tavalla.

 Valtion tuloveroasteikko 2021  

Eläketulosta lisäveroa 5,85 % siltä osin kuin eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 47 000 euroa. 

Kunnallisverotuksessa verotettavaan tuloon perustuvat verot ja maksut vuonna 2021 

PALKANSAAJA                                                                                                 

• Kunnallisvero, keskimääräinen 20,02 %
• Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 0,68 %
• Kirkollisvero, keskimääräinen 1,39 % 
• Yhteensä 22,09 %

Vähennyskelpoinen päivärahamaksu (bruttopalkasta) 1,36 %

Lisäksi palkasta perityt työttömyys- ja eläkevakuutusmaksut yhteensä (8,55-10,05 %) voi vähentää verotuksessa 

ELÄKELÄINEN

• Kunnallisvero, keskimääräinen 20,02 %            
• Sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,65 %            
• Kirkollisvero, keskimääräinen 1,39 %
• Yhteensä 23,06 %

Päivi Kaari 

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi

Artikkeli on julkaistu 7.3.2022.