Metsänomistaja, näin voit suunnitella verotustasi

Veroilmoitusvaiheessakin voidaan verotettavan tulon määrään vaikuttaa vielä monin keinoin. Tässä vinkit verotettavan tulon säätelyyn.

Varaukset

Varauksissa on pohjimmiltaan kyse verojen maksun lykkääntymisestä tulevaisuuteen. Sinä vuonna, jona varaus tehdään, ei tältä osin tulosta makseta veroa ja myöhempinä vuosina, kun varaus tuloutetaan, varaus katsotaan veronalaiseksi tuloksi. Verovelvollinen saa tältä osin korkohyödyn, koska verojenmaksu lykkääntyy.

Yleensä kannattaa välttää tilannetta, jossa varaus tehtäisiin sellaisena vuonna, jona pääomatuloista (metsätalouden tulot mukaan lukien) maksetaan 30 % veroa, ja varaus tuloutettaisiin sellaisena vuonna, jona pääomatulot ylittävät 30 000 euroa ja ylittävästä osasta pääomatuloista joudutaankin maksamaan 34 % veroa.

VEROHYÖTY Paras verohyöty varauksista saadaan silloin, kun varaus päästään tekemään 34 prosentilla verotettavista tuloista ja purkamaan se vuonna, jona pääomatuloista maksetaan 30 prosenttia veroa.

Menovaraus

Metsätalouden tuloista voidaan vähentää menovaraus, jolla varaudutaan tulevien vuosien menoihin. Menovarauksella siirretään verojen maksua eteenpäin, ja se kannattaa yleensä tehdä.

Menovarauksen suuruus on enintään 15 prosenttia metsätalouden veronalaisen pääomatulon määrästä. Menovaraus lasketaan metsätalouden pääomatuloista metsävähennyksen tekemisen jälkeen, mutta ennen sinä vuonna vähennettävien kulujen ja poistojen vähentämistä. Varausta ei voi tehdä metsätalouden koneiden ja rakennusten luovutusvoitoista.

Menovaraus on käytettävä tai tuloutettava metsätalouden menojen kattamiseen seuraavan neljän vuoden aikana, entisten Oulun ja Lapin läänien alueella kuuden vuoden aikana.

Käytännössä menovaraus tuloutetaan veronalaiseksi metsätalouden tuloksi. Vastaavasti metsätulojen hankinnasta muodostuneet menot, joihin menovarausta saa käyttää, vähennetään metsätalouden tuloista. Poistoina vähennettävistä menoista vähennetään enintään vuotuista poistoa vastaava määrä. Käyttöajasta huolimatta enintään 200 euron menon tai menojäännöksen saa kuitenkin poistaa kerralla.  Tämä menettely selkeyttää menovarausten käytön seurantaa.

KULUT Jos kuluja ei ole ollut käyttöaikana varauksen määrää, tulee loppuosasta verotettavaa tuloa ilman korotusta varauksen viimeisenä käyttövuonna.

Tuhovaraus

Metsätuhosta saadun vakuutus- tai vahingonkorvauksen välittömän tuloutumisen voi estää tekemällä tuhovarauksen.

Tuhovarauksen käyttöaika on sama kuin menovarauksen, mutta sen määrä voi olla yli 15 prosenttia korvauksen määrästä. Näin siksi, että tuhovarauksen saa tehdä sen suuruisena kuin tuhoalueen uudistamiseksi tarvitaan. Selvitys varauksen perusteista pitää säilyttää muistiinpanoissa.

Metsävähennyksellä osa metsätalouden tulosta verovapaaksi

Metsävähennystä käyttämällä päästään vähentämään osa metsätilan puuston ja maapohjan arvosta jo omistusaikana puun myyntituloista, vaikka metsätilaa ei olekaan luovutettu.

Käytettävän metsävähennysoikeuden enimmäismäärä saadaan, kun metsävähennyspohja on selvitetty. Metsävähennyksen enimmäismäärä on 60 prosenttia metsävähennyspohjasta.

Metsävähennyspohjaa kertyy 1.1.1993 tai tämän jälkeen vastikkeellisesti hankituista metsätiloista. Kun tällainen metsätila vaihtaa omistajaa esimerkiksi lahjana tai perintönä, siirtyy omistajan käyttämätön metsävähennyspohja uudelle omistajalle.

Metsävähennyspohjan laskennassa otetaan huomioon vain metsän osuus kauppahinnasta. Vähennys tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 50 000 euroa maksaneelta metsätilalta voidaan käytännössä saada 30 000 euroa puun myyntituloa ilman, että tästä osuudesta maksettaisiin puun myyntitulon veroja.

Tosin huomattava on, että vähennettävän metsävähennyksen määrää rajoitetaan metsävähennyspohjan ohella myös siten, että metsävähennyksen enimmäismäärä voi olla enintään 60 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatulojen yhteismäärästä. Tämä johtaa siihen, että pelkästään metsävähennystä käyttämällä ei puukauppahintaa saada kokonaan verovapaasti.

Toinen merkille pantava seikka metsävähennyksessä on, että jos metsätila aikanaan myydään eikä myynti ole verovapaa sukupolvenvaihdoskauppa, kiristyy metsätilan luovutusvoittoverotus. Myynnissä luovutusvoittoon taikka -tappioon lisätään tehtyjen metsävähennysten määrä. Lisäys on kuitenkin aina korkeintaan luovutetusta metsätilasta aikanaan saadun metsävähennysoikeuden suuruinen.

Metsävähennyksen tekemiselle on myös minimimäärä – sen pitää olla vähintään 1 500 euroa verovuodessa. Jotta tähän päästään, tarvitaan vähintään 2 500 euroa metsätalouden veronalaista pääomatuloa. Tuloutettava menovaraus ei ole sellaista metsätalouden pääomatuloa, josta voitaisiin tehdä metsävähennys.

Metsävähennys voidaan tehdä vain sellaisesta metsätalouden veronalaisesta pääomatulosta, joka on verovuoden aikana saatu metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä.

Metsävähennykseen oikeuttavia metsiä käsitellään yhtenä kokonaisuutena siten, että vähennystä voi vaatia miltä tahansa metsäkiinteistöltä saatujen metsätalouden pääomatulojen perusteella, kunhan kiinteistö on metsävähennysseurannassa.

Metsälahjavähennys pienentää metsätalouden verotettavaa tuloa

Metsälahjavähennyksessä on tiivistäen kyse siitä, että lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla metsää lahjaksi saanut henkilö voi saada metsätalouden tulosta verovähennyksiä maksamansa lahjaveron perusteella.

Metsälahjavähennyksen voi hyödyntää lahjoituksen jälkeisten viidentoista vuoden kuluessa vähennyksinä, jotka tehdään metsätalouden pääomatulosta.

Metsälahjavähennystä vaaditaan joko Omaverossa taikka erillisellä 2L-lomakkeella.

Vähennyspohjan muodostuminen on kuitenkin varsin monimutkaista. Suomen Metsäkeskus on julkaissut metsälahjavähennyslaskurin, jolla on mahdollista arvioida metsälahjasta muodostuvan vähennyspohjan suuruus.

Metsälahjavähennystä ei kannata tehdä, jos tietää, että tulee luovuttamaan (tässä yhteydessä luovutuksena ei pidetä esimerkiksi ositusta taikka pakkolunastusta) vähintään 10 prosentin osuuden lahjaksi saadusta metsätilasta 15 vuoden kuluessa lahjoituksesta. Tämä johtuu tilanteeseen sovellettavasta veronkorotustekniikasta.

Tulojen ja menojen ajoituksella veroetuja

Verotettavan tulon määrään voidaan vaikuttaa sillä, milloin puukaupat tehdään ja rahat saadaan.

Jos on kyse isommasta puukaupasta, olisi pääomatuloverotuksen progressiivisuuden vuoksi kannattavaa tehdä kaupat useamman vuoden aikana yhden sijasta.

Jos verotettavia pääomatuloja kertyy vuodessa yli 30 000 euroa, on ylittävältä osalta maksettava 34 prosenttia veroa. Jos taas kaupat saadaan jaettua useammalle vuodelle, voidaan parhaimmillaan välttyä maksamasta korkeampaa pääomatuloveroa ja maksaa vero 30 prosentin mukaan.

Puukauppojen ajoitus on tärkeää verotuksen kannalta myös siitä syystä, että jos omistajalla on vanhenemassa tappioita (pääomatulolajin tappio taikka verovuoden 2016 tai myöhemmät luovutustappiot), kaupat olisi hyvä aikaistaa niin, että tappiot päästään vähentämään veronalaisista puunmyyntituloista.

Puukauppoja voi olla veronäkökulmasta järkevää lykätä, jos metsänomistajalla on tiedossaan uusia metsätilakauppoja, joista jatkossa voi saada lisää metsävähennystä. Silloin hän pääsee hyödyntämään vähennystä myöhemmin tekemissään puukaupoissa.

Entä jos metsänomistajalla on tulevina vuosina edessään hankintoja tai investointeja, joista syntyy verovähennyskelpoisia menoja? Myös silloin puukauppojen lykkääminen voi olla järkevää. Muuten vaarana saattaa olla, että kun investoinnit tehdään, ei mahdollisen menovarauksen purkamisenkaan jälkeen ole tuloja, joista menot voisi vähentää. Tosin metsätalouden tappion saa vähentää myös muista pääomatuloista tai ansiotuloista alijäämähyvityksenä. Mikäli näitä tappioita ei päästäisi vähentämään seuraavan kymmenen vuoden kuluessakaan, pahimmillaan hyöty alkuperäisistä verovähennyksistä jäisi saamatta.

Optimoi yrittäjävähennyksen hyöty

Yrittäjävähennys vähennetään verotettavista metsätalouden pääomatuloista.

 Jos yksityishenkilö tai kuolinpesä on saanut metsätalouden tuloa, vähennetään näiden verotuksessa metsätalouden tuloista yrittäjävähennys. Sen suuruus on viisi prosenttia.

Verohallinto tekee vähennyksen puolestasi. Sinun ei siis tarvitse laskea ja ilmoittaa vähennystä veroilmoituksessasi.

Vähennyspohja määräytyy siten, että ensin metsätalouden veronalaisista pääomatuloista vähennetään metsävähennys ja muut metsätalouden pääomatulojen hankinnasta aiheutuneet menot, kuten metsänhoitomenot, metsätaloudessa työskennelleille maksetut palkat ja eläkemaksut sekä koneiden ja kaluston hankintamenot sekä käyttökulut.

Lisäksi vähennetään vielä mahdollisesti tehty menovaraus. Jäljelle jäänyt määrä metsätalouden pääomatulosta muodostaa laskentapohjan, josta siis vähennetään viisi prosenttia yrittäjävähennyksenä.

Yrittäjävähennys koskee vain metsätalouden tuloa, joka on saatu maatilana pidettävältä kiinteistöltä.

• Vähennystä ei siis saa satunnaisesta puun myyntitulosta, jota on voitu saada esimerkiksi myytäessä puuta omakotitalon tai kesämökin tontilta.
• Erillisenä verovelvollisena verotettavalle yhteismetsälle yrittäjävähennystä ei myönnetä.
• Vähennys ei koske myöskään metsätaloudesta saatua ansiotuloa, jota voi syntyä hankintatyöstä.

Yrittäjävähennyksellä ei ole vaikutusta vähennyskelpoisten menojen vähentämiseen eli menoista ei jätetä yrittäjävähennystä vastaavaa viittä prosenttia vähentämättä. Näin menetellään, vaikka metsätaloustoiminta olisi jonain vuonna tappiollistakin. Metsätaloudessa tulot kertyvät usein menoja harvemmin, mikä johtaa helposti siihen, että toiminnasta aiheutuu tappiollisia vuosia.

Koska yrittäjävähennys tehdään verotettavasta metsätalouden tulosta, mutta tappiot vähennetään täysimääräisesti, on verosuunnittelu mahdollista.

Jos pääomatulot jäävät alle 30 000 euron, verotuksen kannalta olisi järkevää pyrkiä menettelemään niin, että sellaiset vähennykset, joita ei ole sidottu tulojen määrään, kohdistetaan niille vuosille, jolloin puuta ei ole myyty. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi tulon hankkimisesta johtuvat kulut.

Tämä johtaa siihen, että yrittäjävähennyksen laskentapohja saadaan maksimoitua eli viiden prosentin vähennys veronalaisista tuloista saadaan mahdollisimman suureksi. Vähennyskelpoiset menot taas päästään vähentämään kokonaisuudessaan tappioiden kautta veronalaisista tuloista.

Juha-Pekka Huovinen

Artikkeli on julkaistu 30.12.2020.