Verotettavat puunmyyntitulot verotetaan rahojen saantivuonna.

Puun myyntitulojen verotus perustuu todellisiin tuloihin ja menoihin. Metsänomistaja saa vähentää kaikki metsätalouden harjoittamisesta ja puukaupoista syntyneet menot.

Kun tuloista on ensin vähennetty menot, verotetaan jäljelle jäänyttä verotettavaa puunmyyntituloa pääomatuloina. Kun kaikki mahdolliset muutkin verovelvollisen pääomatulot on ensin otettu huomioon ja laskettu yhteen verotettavien puun myyntitulojen kanssa, verovuonna 2022 pääomatuloista maksetaan 30 prosenttia veroa 30 000 euron pääomatuloihin asti ja ylimenevältä osin 34 prosenttia.

Jos olet arvonlisäverovelvollinen metsätaloudesta, ilmoita puunmyyntitulot bruttomääräisinä ilman arvonlisäveroa. Summasta ei pidä vähentää suoritettuja ennakonpidätyksiä. 

Oikea myyntitulojen verovuosi ratkaistaan puukaupasta saatujen rahojen saantihetken perusteella. Pelkkä puukauppasopimus ei vielä realisoi tuloa.

Omasta metsästä myytyjen tukkien, pylväiden, kuitupuun, halkojen, pilkkeiden, hakkeen tai muun metsäenergiapuun, joulukuusten, klapien, aurausviittojen, koristehavujen ja muiden sellaisten myyntihinnat ovat metsätalouden tuloa. Näiden jatkojalostus puolestaan on yleensä maatalouden tuloa, samoin kuin muualta kuin omasta metsästä hankituista puista saatu puutavaran myyntitulo. Jos metsänomistaja puolestaan kasvattaa joulukuusia myös vuokramaalla, ovat joulukuusien myyntitulot tältä osin maatalouden tuloa.Metsätalouden pääomatuloa ovat myös metsästä saadut vakuutus- ja vahingonkorvaukset. Sen sijaan pellon tai metsän vuokratulo, kuten esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalan alueesta taikka metsästysmaasta saatu vuokratulo, ovat maatalouden tuloa, joka ilmoitetaan maatalouden veroilmoituksella.

Maa- tai metsätilalta myydystä maa-aineksesta saatua tuloa ei ilmoiteta maatalouden eikä metsätalouden veroilmoituksella, vaan esitäytetyllä veroilmoituksella muuna pääomatulona.

Vaikutusta myös kaupantekotavalla

Puukaupat tehdään tyypillisesti joko pysty-, hankinta- tai käteiskauppana.

Pystykaupasta saatu tulo on kokonaan pääomatulona verotettavaa puunmyyntituloa. Ostaja huolehtii tällöin puiden kaadosta ja kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Hankinta- ja käteiskaupassa ostajan maksamaan hintaan sisältyy myös korvaus puun kaadosta ja kuljetuksesta, mistä voi tulla myös ansiotuloina verotettavaa tuloa. Myyntihinta ilmoitetaan verotukseen tällöinkin kokonaisuudessaan, mutta veroilmoituksella vähennetään joko oman tai perheenjäsenen laskennallinen hankintatyön arvo. Puunmyyntituloksi saadaan tällöin myyntihinnan ja hankintatyön arvon erotus. Hankintatyön arvo on veronalaista ansiotuloa 125:n kuutiometrin ylittävältä osalta. Hankintatyön arvon voi vähentää vain hankintakauppatulosta.

Hankintakaupassa korjuutyön voi hoitaa myös ulkopuolinen henkilö tai urakoitsija, kuten metsäkoneurakoitsija tai metsähoitoyhdistys. Veroilmoituksella vähennetään tällöin ulkopuoliselle maksetut työpalkat ja -korvaukset puukauppaan liittyen.

Hankintatyöstä voi tulla verotettavaa ansiotuloa

Ellei kyse ole verovapaasta hankintatyöstä, hankintatyön arvo verotetaan työn tehneen metsänomistajan tai muun henkilön ansiotuloina. Verohallinto on antanut hankintatyöstä ohjeen ”Hankintatyö verotuksessa” (dnro VH/2902/00.01.00/2021), joka löytyy Verohallinnon verkkosivuilta. Hankintatyön menot vähennetään normaalisti metsätalouden veroilmoituksella pääomatuloista.

Hankintatyöstä ei veroteta, jos valmistetun tai kuljetetun puun määrä jää alle 125 kuutioon verotuksellista maatilaa kohden. Verovapaa määrä lasketaan joka verovuodelle erikseen.

Hankintatyöllä tarkoitetaan metsänomistajan tai hallintaoikeuden metsään pidättäneen, metsänomistajaan rinnastuvan verovelvollisen itsensä hankintakaupan yhteydessä tekemää puutavaran valmistus- ja kuljetustyötä. Hankintatyön tekijä voi olla myös puolisosi tai kotona asuva, ennen verovuoden alkua 14 vuotta täyttänyt lapsesi. Kuolinpesissä ja verotusyhtymissä hankintatyön tekijöiksi voidaan katsoa osakkaat perheenjäsenineen.

Hankintatyön arvoksi katsotaan määrä, joka vastaavasta työstä olisi maksettava palkatulle henkilölle. Koska todellisten hakkuu- ja kuljetustaksojen selvittäminen on hankalaa, verotuksessa sovelletaan yleensä Verohallinnon vuosittain vahvistamia kuutiometrikohtaisia ohjetaksoja eri puutavaralajille

Ansiotulona verotettavan hankintatyön kohdistuminen oikealle verovuodelle ratkaistaan työn tekemisajan mukaan, ei siis puutavaran luovutushetken eikä kauppahinnan saantihetken mukaan. Hankintatyön arvo voidaan kuitenkin vähentää vain hankintakauppatulosta. Hankintatyön arvon vähentäminen metsätalouden pääomatuloista voi siis ajoittua eri verovuodelle kuin hankintatyön verottaminen tekijän ansiotulona tai verovapaan hankintatyön tekeminen. Hankintatyön oikealla ajoituksella voi vaikuttaa ansiotulona verotettavan hankintatyön verovuoteen. Toisaalta metsätalouden pääomatulojen vähennyksenä voi tulla vähennettäväksi useampana vuonna tehtyä hankintatyötä.

Puun myyntitulon verotukseen hankintatyö vaikuttaa siten, että puun myynnistä saadusta kauppahinnasta vähennetään ensin mahdollinen arvonlisävero ja tämän jälkeen vähennetään hankintatyön kokonaisarvo. Jäljelle jäävä määrä on puun myyntitulona verotettavaa pääomatuloa.

Hankintatyön arvo ja maataloustraktorin ja sen lisälaitteiden menojen korjauserä

Hankintatyön arvoja ja ns. korjauseriä laskettaessa voidaan, jos verovelvollinen ei ole antanut tarkempaa selvitystä, käyttää alla olevia keskimääräisiä arvoja ja yksikkökustannuksia (e/m³).

Ellei puutavaralajista ole selvitystä, käytetään konekustannuksen kuljetuksen korjauseränä 4,19 e/m³.

Kun maataloustraktoria käytetään metsätalouden kalustoon kuulumattomien lisävarusteiden kanssa, voidaan korjauseränä käyttää 12,00 e/tunti.

Artikkeli on julkaistu 11.1.2023.