Pienituloisempien eläkeläisten, jotka saavat työeläkkeensä lisäksi myös kansaneläkettä, ostovoima kasvaa 3,7–4,2 prosenttia. Pelkästään työeläkettä saavien eläkeläisten ostovoima on kasvanut lähes 20 prosenttia 2000-luvulla.

Veronmaksajien tuoreessa julkaisussa ”Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla” tarkastellaan eläkkeensaajan verotusta ja ostovoimaa kuudella eläketasolla.

Tuloveron kevennyksillä on ollut selvästi suurempi vaikutus työeläkettä saavien ostovoiman kehitykseen 2000-luvulla kuin reaalieläkkeillä. Lähes 70 prosenttia pelkästään työeläkettä saavien ostovoiman kasvusta on tullut tuloverotuksen kevenemisestä.

Koska pienimpiä eläkkeitä saavat eivät maksa tuloveroa lainkaan tai he maksavat sitä selvästi vähemmän kuin pelkästään työeläkettä saavat, tuloverotuksen muutoksilla ei ole samanlaista merkitystä heidän ostovoimaansa kuin työeläkettä saavien.

”Tänä vuonna eläkeläisten ostovoimaa kohottavat yhtä aikaa indeksitarkistukset, veronkevennykset ja matala inflaatio. Vastaavasti takana on joitakin sellaisia vuosia, jolloin eläkeläisten ostovoiman kasvu on ollut vaisua”, selvityksen laatinut Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja summaa.

Lisätiedot:

Pääekonomisti Jaana Kurjenoja, Veronmaksajat, puh. (09) 6188 7326
Tiedotuspäällikkö Leena Kurkinen, Veronmaksajat, puh. (09) 6188 7352, 050 5315 465

Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima 2000-luvulla -selvitys (pdf)
Eläkkeensaajan verotus ja ostovoima -selvitykseen liittyviä kalvoja (pdf)