Alkusanat 

1. Lahjan siviilioikeudelliset tunnusmerkit

1.1 Yleistä
1.2 Irtaimen lahja
1.2.1 Pääsääntönä muotovapaus
1.2.2 Avio-oikeuden poissuljenta
1.2.3 Ilmoitus Digi- ja väestötietovirastolle (aikaisemmin maistraatille)
1.2.4 Osakeluettelomerkintä taloyhtiössä, huoneistotietojärjestelmä ja arvo-osuusrekisteri
1.2.5 Lunastuslauseke taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä
1.3 Kiinteistön lahja
1.3.1 Tiukasti säännelty muoto
1.3.2 Kaupanvahvistaja
1.3.3 Lainhuuto
1.3.4 Sähköinen lahjakirja
1.4 Lahja alaikäiselle
1.4.1 Lahja omilta vanhemmilta
1.4.1.1 Edunvalvojan sijainen
1.4.1.2 Edustusvallan puuttuminen
1.4.1.3 Hyväksyminen täysi-ikäisenä
1.4.2 Lahja isovanhemmilta ja muilta
1.5 Aviopuolison suostumus lahjaan
1.5.1 Aviopuolison suostumuksen muoto
1.6 Perillisten suostumus lesken lahjaan
1.7 Aviopuolisoiden väliset lahjat
1.8 Avopuolisoiden väliset lahjat
1.9 Lahjat ja luovutusvoitto- sekä varainsiirtoverot
1.9.1 Lahja- ja varainsiirtoveron yhteensovittaminen
1.10 Lahjanantajan velkojien asema

2. Lahjasta oikeustoimena

2.1 Yleistä
2.2 Lahjanlupaus
2.3 Hallinnan siirto eli traditio lahjassa
2.4 Lahjan pätemättömyysperusteista
2.5 Lahjan ehdot
2.5.1 Sallitut ehdot
2.5.2 Kielletyt ja pätemättömät ehdot
2.5.3 Tarkoitemääräykset
2.6 Lahjan peruuttaminen ja purkaminen

3. Verosuunnittelusta

3.1 Yleistä
3.2 Alle 5 000 euron lahjat
3.2.1 ”Kuka tahansa kelle tahansa”
3.2.2 Kolmen vuoden yhteenlaskusääntö
3.2.3 Useampi lahjanantaja
3.2.4 Useampi lahjansaaja
3.2.5 Verottomat lahjat ja selvittämätön omaisuuden lisäys
3.2.6 Myös osituksessa ja perinnönjaossa
3.3 Koti-irtaimistolahjat
3.4 Koulutus-, kasvatus- ja elatuslahjat
3.4.1 Normaali elatusvastuu ja elatusavut
3.5 Vakuutuskorvaukset
3.6 Lahjat, perintöverotus ja perunkirjoitus
3.6.1 Kolmen vuoden sääntö ja ennakkoperinnöt
3.6.1.1 Perillisten ja muiden saamat lahjat
3.6.1.2 Lahjaveron vähentäminen perintöverosta
3.6.1.3 Kuolemantapauksiin sovellettava kahden vuoden sääntö ja lahjaverotus
3.7 Koroton velka
3.7.1 Koroton saatava ja velka veroilmoituksessa
3.8 Ilmaisasuminen, talkoot ja vastaavat tilanteet
3.9 Lahjojen pilkkominen
3.10 Lahjaveron maksu
3.11 Osinkoverosuunnittelu
3.12 Tekijänoikeudet ja patentit ym.
3.13 Lahjaverotusarvo ja luovutusvoittoverotus
3.13.1 Välilahjoitusten käyttö verosuunnittelussa vuodesta 2005
3.14 Lahja-asunto vai rahat asunnon ostoon
3.14.1 Ensiasunnon varainsiirtoverovapaus
3.15 ¾-kauppahintasääntö
3.15.1 Jos alennus alle 5 000 euroa
3.16 Hallintaoikeus
3.16.1 Hallinta toiselle ja omistus toiselle
3.16.2 ¾-kauppahintasääntö ja hallintaoikeus yhdessä
3.17 Julkisyhteisöjen, eräiden yhdyskuntien, eräiden laitosten sekä yksityisoikeudellisten yleishyödyllisten yhteisöjen saamat lahjat
3.18 Metsälahjavähennys
3.19 Lahjoitusvähennys henkilöverotuksessa

4. Hallintaoikeus ja muut verot

4.1 Yleistä
4.2 Hallintaoikeuden saaja tai haltija ei maksa lahjaveroa
4.3 Hallintaoikeus ja metsäverotus
4.4 Hallintaoikeus ja tuloverotus
4.5 Hallintaoikeus ja arvonlisäverotus
4.6 Hallintaoikeus ja kiinteistöverotus
4.7 Hallintaoikeus ja sen haltijan kuolema
4.8 Hallintaoikeudesta erikseen luopuminen
4.9 Hallintaoikeus osituksessa ja perinnönjaossa
4.10 Hallintaoikeus ja sukupolvenvaihdoshuojennus
4.11 Hallintaoikeus ja omaisuuden tuleva myynti
4.12 Hallintaoikeus ja edelleenluovutus

5. Lahjaverotus, arvostaminen, veroasteikot ja veroluokat

5.1 Yleistä
5.2 Lahjaverovelkasuhteen syntyminen
5.3 Lahjaveroilmoitus
5.3.1 Mihin verotoimistoon se annetaan ja milloin
5.3.2 Sähköinen ilmoittaminen
5.3.3 Myöhästyminen ja veronkorotus
5.3.4 Uudet seuraamusmaksut 1.5.2018 alkaen
5.3.5 Miksi se kannattaa antaa myös verottomissa lahjoissa
5.4 Verottajan kyselyoikeus
5.5 Verottajalla oma harkintavalta
5.6 Miten verot tulevat maksuun
5.7 Vapautus ja lykkäys lahjaveron maksuun
5.8 Käypä arvo yleisenä arvostusperiaatteena
5.8.1 Rahat, saatavat ja niihin rinnastettava omaisuus
5.8.2 Asunto-osakkeet
5.8.3 Omakotitalot ja kesämökit
5.8.4 Pörssiosakkeet ja sijoitusrahastot
5.8.5 Muut liikeosakkeet ja yritykset
5.8.6 Maatilat, metsäkiinteistöt ja rakennusmaa
5.8.7 Hallintaoikeus ja vastaavat velvoitteet sekä ikäkertoimet
5.9 Veronhuojennykset yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa
5.9.1 Miten huojennukset lasketaan
5.9.2 Huojennuksen saaminen edellyttää aina nimenomaista vaatimusta
5.9.3 Määräaikainen edelleen luovutuskielto sukupolvenvaihdoksissa
5.9.4 Veron maksuajan pidennys sukupolvenvaihdosluovutuksissa ilman korkoa
5.10 Veroasteikot ja veroluokat
5.11 Lahjaveron vanheneminen
5.11.1 Konkreettinen lahjaverovelka
5.11.2 Abstraktinen lahjaverovelka

6. Sudenkuopista verotuksessa

6.1 Yleistä
6.2 Veronkiertosäännös
6.3 Alihintainen kauppa ja luovutusvoittoverotus
6.3.1 Alihintainen luovutus vuodesta 2005
6.4 Lapsilisät
6.5 Velan lyhentäminen verottomilla lahjoituksilla
6.6 Kuka on lahjanantaja ja kuka on lahjansaaja
6.7 Yhteislahja
6.8 Olennaiset poikkeamat osituksessa ja perinnönjaossa
6.8.1 Osituksen ja jaon täydentäminen
6.9 Omaisuuden hankkiminen muun kuin rahoittajan nimiin
6.10 Lahjat yhtiöjärjestelyissä
6.10.1 Lahja yhtiölle
6.10.2 Lahja osakkaalle tai yhtiömiehelle
6.10.3 Lahja vai ansiotulo ja osakeluovutukset
6.11 Yrityksen lahjoitus
6.11.1 Tappiot
6.11.2 Käyttämättömät yhtiöveron hyvitykset
6.11.3 Poikkeuslupa
6.12 Epäonnistunut perinnöstä luopuminen
6.13 Tuoton lahjoittaminen - "puu ja hedelmät"-oppi
6.14 Lahja vai palkanlisä
6.14.1 Verottomat henkilökuntalahjat
6.14.2 Auton, asunnon ja vastaavan ostaminen työnantajalta halvalla
6.15 Esitelmäpalkkion tai palkan lahjoittaminen
6.16 Urheilijan saamat lahjat
6.17 Vakuutuskorvauslahja muulle kuin lähiomaiselle
6.18 Lahjasta ei luovutustappiota
6.19 Osakesäästötili

7. Ennakkoratkaisu

7.1 Yleistä
7.2 Mistä ja miten haetaan ja kuka hakee
7.3 Onko ennakkoratkaisu sitova
7.4 Mitä ennakkoratkaisu maksaa
7.5 Miten ennakkoratkaisuun haetaan muutosta

8. Verotuksen oikaisut ja muutoksenhaku lahjaveropäätökseen

8.1 Yleistä
8.2 Selvät ja kiistattomat virheet
8.3 Verotuksen oikaisu verovelvollisen hyväksi
8.4 Verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi
8.5 Erityistilanteita koskevat määräajat
8.6 Muut verotuksen oikaisut
8.7 Oikaisuvaatimus oikaisulautakunnalle
8.8 Valitus hallinto-oikeuteen
8.8.1 Oikeudenkäyntikulut
8.8.2 Hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisestä
8.9 Valituslupa ja valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen
8.10 Ennakkopäätösvalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen
8.11 Verotuksen palauttaminen
8.12 Verot on maksettava muutoksenhausta riippumatta
8.12.1 Ulosotonkielto
8.13 Veron alentaminen lahjan arvon alennuttua

9. Euron tulo sekä muut kansainväliset lahjaverokysymykset

9.1 Yleistä
9.2 Milloin maksan lahjaveroa Suomeen
9.2.1 Pohjoismaat
9.3 Suomessa asuminen
9.4 Ulkomaisen lahjaveron hyvittäminen
9.4.1 Muussa Pohjoismaassa maksetun lahjaveron hyvittäminen
9.5 Verotus kansainvälisissä lahjaverokysymyksissä

10. Erityyppisiä lahjakäsitteitä

10.1 Yleistä
10.2 Ennakkoperintö
10.2.1 Ennakkoperintö perintöosan suuruuteen vaikuttavana lahjana
10.2.2 Miten vaikutan verotuksessa siihen, onko lahja ennakkoperintöä vai ei
10.2.3 Ennakkoperinnön arvostus
10.3 Notariaatti- ja arvopaperilahja
10.4 Suosiolahja
10.4.1 Perintökaaren muutosesitys
10.4.2 Lahjansaajan palautusvastuu toisaalla perintökaaressa
10.5 Testamenttiin rinnastuva lahja
10.6 Kielletty kuolemanvaraislahja
10.7 Sivulahja ja kihlalahja
10.8 Remuneratorinen lahja
10.9 Sisarosuudet
10.10 Syntymättömälle lapselle annettava lahja
10.11 Huomenlahja
10.12 Mainos- ja edustuslahjat
10.13 Lahjat ulkomailta

Liitteitä

Yleisimmät tavat siirtää omaisuutta henkilöltä toiselle ovat kauppa
ja lahja, jos perimistä ei oteta huomioon. Kumpaankin toimeen liittyy
niin siviili- kuin vero-oikeudellisiakin näkökulmia. Tämä kirja
käsittelee oikeustoimista vain toista eli lahjaa ja niistä lähtökohdista,
joihin kirjoittaja on törmännyt veroneuvonnassa ja asiakirjojen
laadinnassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esille on pyritty
ottamaan ne asiat, jotka tuntuvat yleisesti ja vuodesta toiseen herättävän
veronmaksajien mielenkiintoa. Pyrkimys on ollut kirjoittaa
mahdollisimman käytännönläheisesti.

Lahjaan liittyy siviilioikeudellisesti muutamia tunnusmerkkejä, joista
eräs on lahjanantajan varallisuuden väheneminen ja toisaalla lahjansaajan
varallisuuden lisääntyminen. Toinen haluaa antaa jostakin
syystä pois omaansa. Antajalla on yleensä joku motiivi, jolla lahjoitus
lähtee liikkeelle. Joskus motiivi on verotus, joskus joku muu seikka.
Tässä kohden lahjoituksessa on syytä olla erityisen tarkkana. Mihin
lahjoituksella pyritään, mitä sillä saavutetaan, onko se paras mahdollinen
tapa, tarvitseeko lahjoittaja kenties itse joskus lahjoitettavaa
omaisuutta jne. On siis monia kysymyksiä, jotka on syytä miettiä
ennen lahjoitukseen ryhtymistä. Pahimmillaan lopputulos voi olla
aivan päinvastainen kuin mitä lahjanantaja oli mielessään kuvitellut.
Ihmiset muuttuvat, lait muuttuvat ja olosuhteet muuttuvat. Mutta
kun lahjoitukseen on päätetty ryhtyä, niin silloin on myös syytä hyödyntää
ne mahdolliset veron minimointikeinot, jotka lainsäätäjä on
tarjonnut. Siviilioikeudellisesti lahjoitus on tämän jälkeen yleensä
helppo toteuttaa.

Verotus on myös oikeudenala, jossa oikeuskäytännöllä, erityisesti
korkeimman hallinto-oikeuden (KHO:n) päätöksillä, on suuri merkitys.
Tämän vuoksi monet asiat kirjassakin perustuvat syntyneeseen
oikeuskäytäntöön. Lisäksi paikalliset verotuskäytännöt voivat joskus
poiketa vallitsevasta yleisestä näkökannasta, mikä lukijan on syytä
pitää mielessä. Kun ainakin edellä mainittuja asioita on pohdittu,
todennäköisyys lahjoitukseen onnistumiseen on suurempi.

Valtion budjettia ajatellen lahjavero on kuitenkin vain pisara meressä
verrattuna esimerkiksi tulo- ja arvonlisäveroihin. Esimerkiksi vuonna
1996, jolloin perintö- ja lahjaverotusta kiristettiin, oli perintö- ja
lahjaveron kertymä yhteensä vain 1,3 miljardia markkaa eli vajaa
0,5 % kokonaisveromäärästä.

Lopuksi kiitän Veronmaksajain keskusliiton Tampereen toimiston
verojuristi Jussi Sainiota tekstini kommentoimisesta sekä toimistosihteeri
Tuija Ekholmia kirjan taitosta.

Helsingissä 1. syyskuuta 1999
Tuomo Lindholm

Kirjan ensimmäisen painoksen tultua loppuunmyydyksi, oli aika
päivittää kirja heinäkuussa 2000.

Helsingissä 18. heinäkuuta 2000
Tuomo Lindholm

Kirjan kolmas painos otettiin toukokuussa 2002. Siinä on huomioitu
lähinnä euroon siirtymisestä johtuneita muutoksia. Euron lyhenne
on tässä kirjassa pieni e-kirjain. Jokunen esimerkki on säilytetty vielä
markkamääräisenä.

Helsingissä 1.5.2002
Tuomo Lindholm

Kirjan neljäs painos otettiin marraskuussa 2003. Kirjaan on lisätty
oikeustapauksia sekä tehty lainsäädännön muuttumisen edellyttämiä
tarkistuksia. Jokunen esimerkki on vielä markoissa.

Helsingissä 1.11.2003
Tuomo Lindholm

Kirjan viiden painos otettiin elokuussa 2004. Siinä on huomioitu
lähinnä lainsäädännölliset muutokset tulovero- sekä perintö- ja lah11
javerolakeihin, jotka perustuvat hallituksen esityksiin numerot 57,
84, 91, 92 ja 96/2004.

Helsingissä 31.8.2004
Tuomo Lindholm

Kirjan kuudes painos otettiin syyskuussa 2006. Painoksessa on huomioitu
lainsäädännöllisiä muutoksia sekä uutta oikeuskäytäntöä.

Helsingissä 1.9.2006
Tuomo Lindholm

Perintö- ja lahjaverotusta muutettiin vuoden 2008 alusta siten, että
kevennykset kohdistuivat käytännössä perintöverotukseen. Toisaalta
III veroluokka poistettiin kokonaan molemmista verolajeista. Lahjaverotuksessa
pienimmän verotettavan osuuden määrä korotettiin
3 400 eurosta 4 000 euroon kuluttajahintaindeksiä vastaavasti. Muun
muassa nämä muutokset antoivat aiheen päivittää kirja seitsemännen
kerran. Vuonna 2006 perintö- ja lahjaveroa kertyi 505 miljoonaa
euroa, mistä perintöveron osuus oli runsas 80 prosenttia.

1.12.2007
Tuomo Lindholm

1.1.2009 tapahtunut muutos perintö- ja lahjaverolaissa siten, että
ensimmäiseen veroluokkaan kuuluviin verovelvollisiin sovellettavia
veroprosentteja alennettiin kolmella prosenttiyksiköllä, oli eräs syy
päivittää kirja jälleen. Perintö- ja lahjaveron tuotto oli vuonna 2007
yhteensä 459 miljoonaa euroa.

1.6.2009
Tuomo Lindholm

Muutokset Verohallinnon ohjeistuksessa sekä lainsäädännössä että
uudet oikeustapaukset antoivat kirjalle tämänkertaisen päivitystarpeen.

15.5.2011
Tuomo Lindholm

Perintö- ja lahjaverolakia muutettiin hallitusohjelman mukaisesti lisäämällä
ensimmäisen veroluokan perintöveroasteikkoon ja lahjaveroasteikkoon
neljäs porras 200 000 euroa ylittävän perintöosuuden
tai lahjan osalta. Ylimmän portaan veroprosentti on 1.1.2012 alusta
16, kun se aikaisemmin oli 13. Lisäksi muutokset pääomatuloverotuksessa
ja muutamat oikeustapaukset on huomioitu tässä kirjan päivityksessä.

23.1.2012
Tuomo Lindholm

Uudet lainsäädäntömuutokset ja uudet oikeustapaukset antoivat kirjalle
päivitystarpeen helmikuussa 2013.

28.2.2013
Tuomo Lindholm

Lainsäädäntömuutokset, uudet Verohallinnon ohjeet sekä uudet
oikeustapaukset antoivat kirjalle päivitystarpeen joulukuussa 2013.

15.1.2014
Tuomo Lindholm

Lainsäädäntömuutokset, Verohallinnon ohjeistus sekä uusia oikeustapauksia
on huomioitu viimeisessä painoksessa.

31.1.2015
Tuomo Lindholm

Lainsäädäntömuutokset, Verohallinnon ohjeistus sekä uusia oikeustapauksia
on huomioitu viimeisessä painoksessa.

1.1.2016
Tuomo Lindholm

Lainsäädäntömuutokset mm. perintö- ja lahjaverolaissa sekä verotus-
ja veronkantomenettelyssä antoivat muun ohella aihetta kirjapäivitykseen.

1.1.2017
Tuomo Lindholm

Kirjan vuosittainen päivitys on tehty joulukuussa 2017.

15.12.2017
Tuomo Lindholm

Kirjan vuosittainen päivitys on tehty joulukuussa 2018.

31.12.2018
Tuomo Lindholm

Kirja päivitettiin tammikuussa 2020. Vuoden 2019 talousarvioesityksessä
perintö- ja lahjaveron tuotoksi on arvioitu 720 miljoonaa
euroa, joka on noin 1,6 prosenttia valtion kokonaisverotuotoista.
Perintöveron osuus verosta on 80 prosenttia. Perintö- ja lahjaveron
tuoton voidaan olettaa nousevan tulevina vuosina, koska perittävät
jättävät jälkeensä alati kasvavan määrän varallisuutta jälkeläisilleen
ja perillisten määrä vähenee (verotuksen progression vaikutus perintöosuusverotuksessa).

31.1.2020
Tuomo Lindholm

Kirjan tarkistus oli taas paikallaan vuoden 2022 alussa, kun edellisestä
päivityksestä oli kulunut noin 2 vuotta. Mm. uusia oikeustapauksia
oli taas ilmennyt.

18.2.2022
Tuomo Lindholm