Johdanto

1. Kuka on kuolinpesän osakas

1.1 Osakkuus sukulaisuuden perusteella 
1.2 Avioliiton ulkopuolella syntyneet 
1.3 Ottolapset 
1.4 Testamentinsaaja 
1.5 Leski kuolinpesän osakkaana 
1.6 Avopuoliso 
1.7 Samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhde 
1.8 Toissijaiset perilliset

2. Kuolinpesän hallinta

2.1 Pesän omaisuuden väliaikainen haltuunotto
2.2 Kuolinpesän osakkaan asema pesässä 
2.3 Alaikäinen tai vajaavaltainen kuolinpesän osakkaana 
2.4 Perittävä on määrännyt testamentilla erityisen edunvalvojan 
2.5 Kuolinpesän asema asunto-osakeyhtiössä 
2.6 Kuolinpesän kiinteistö 
2.7 Kuolinpesän aseet 
2.8 Kuolinpesän auto tai moottoripyörä 
2.9. Perittävän sähköpostit ja muut sähköiset aineistot
2.10 Perittävän antamat valtuutukset päättyvät 
2.11 Hautaamis- ja pesänselvityskustannukset
2.12 Muita huomioitavia ja ilmoitettavia asioita

3. Perunkirjoituksen merkitys

3.1 Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus
3.2 Verohallinto arkistoi perukirjan sähköisenä tallenteena
3.3 Kannattaako perunkirjoitustilaisuuteen mennä 
3.4 Onko perukirjan osakasluettelon vahvistaminen tarpeen
3.5 Perukirjan toimittaminen Digi- ja väestötietovirastoon

4. Miten varmistan, että saan testamentissa määrätyn omaisuuden

4.1 Testamentti on annettava tiedoksi 
4.2 Testamentin tiedoksianto perunkirjoituksessa 
4.3 Testamentti vajaavaltaiselle tiedoksi
4.4 Tiedoksianto testamentinsaajan ollessa vajaavaltainen 
4.5 Tiedoksianto toissijaisille perillisille 
4.6 Testamentin hyväksymisklausuuli

5. Lakiosan vaatiminen ja turvaaminen

5.1 Lakiosaan oikeutetut 
5.2 Lakiosan sisältö 
5.3 Lakiosailmoitus testamentinsaajalle 
5.4 Milloin testamentti loukkaa lakiosaa 
5.5 Lakiosan maksaminen rahana 
5.6 Keskinäinen testamentti 
5.7 Lakiosan täydentämisen vaatiminen

6. Miten saan testamentin kumoon

7. Lesken suojakeinot

7.1 Hallintaoikeus jäämistöön, asuntoon ja koti-irtaimistoon 
7.2 Lesken oikeus avustukseen 
7.3 Lesken oikeus olla maksamatta tasinkoa 
7.4 Puolison perintöoikeus
7.5. Avolesken asema ja suojakeinot

8. Toissijaisten perillisten suojakeinot

9. Osakkaan oikeus saada pesä osaksi tai kokonaan jaetuksi

10. Perinnönjaossa noudatettavia periaatteita

10.1 Ositus tai omaisuuden erottelu ennen perinnönjakoa 
10.2 Osittainen perinnönjako 
10.3 Perinnönjaon voimaantulo ja moittiminen
10.4 Perinnönjaon oikaisu

11. Perinnöstä luopuminen

11.1 Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan
11.2 Perinnöstä luopumisilmoitus
11.3 Testamentista luopuminen
11.4 Sijaantuloperillinen saa perinnön
11.5 Lakiosan vaatiminen osittain

12. Korvaus työstä perittävän hyväksi

13. Vakuutuskorvaukset kuoleman perusteella

13.1 Korvaukset henkivakuutusten perusteella
13.2 Henkivakuutuskorvauksesta luopuminen
13.3 Lainaturvavakuutus
13.4 Eläkevakuutusten kuolemantapauskorvaukset
- Uudet vakuutukset
- Vanhat vakuutukset
13.5 Ilmoittaminen perukirjassa

14. Eräät säästämisinstrumentit

14.1 Kapitalisaatiosopimukset
14.2 Osakesäästötili
14.3 Pitkäaikaissäästämissopimuksen varat

15. Hautausavustus

16. Kuolinpesän pankkiasioiden hoitaminen

16.1 Perittävän tilit ja maksuliikennesopimukset
16.2 Lesken tilit 
16.3 Yhteiset tilit
16.4 Ennen perunkirjoitusta
16.5 Perunkirjoituksen jälkeen
16.6 Tilitietojen saanti
16.7 Pesänselvittäjän valtuudet
16.8 Perinnönjako ja ositus

17. Perintöverotus

17.1 Perintöverojen määrääminen 
17.2 Perintöverovelvollisuus
17.3 Veroluokat ja -asteikko
17.4 Rangaistukset 
17.5 Ennakkoperinnön ja lahjan vaikutus perintöveroihin 
17.6 Lesken asema perintöverotuksessa 
17.7 Hallintaoikeuden merkitys

18. Kuolinpesän verotus

18.1 Kuolinpesän tositteiden säilytys- ja muistiinpanovelvollisuus 
18.2 Kuolinpesän verotus kuolinvuodelta 
- Vähennykset kuolinvuodelta 
- Luovutustappioiden vähentäminen
18.3 Kuolinpesän verotus kuolinvuoden jälkeen 
- Vähennykset kuolinvuoden jälkeen 
- Luovutustappiot kuolinvuoden jälkeen
18.4 Lesken asema 
18.5 Kuolinpesän kotipaikka 
18.6 Kuolinpesän jako 
18.7 Pesäosuuden luovutuksen vaikutus 
18.8 Kuolinpesän veroilmoitus
- Veroilmoitus kuolinvuodelta 
- Veroilmoitus kuolinvuoden jälkeen 
- Kuolinpesästä yhtymäksi 
- Verovuodet vuodesta 2020 alkaen
- Yhtymän käsite oli laajempi ennen vuotta 2020
- Kuolinpesän veroilmoitus jakovuonna
- Kiinteistöveroilmoitus 
18.9 Puun myynti metsästä 
- Puunmyynti ja arvonlisävero
18.10 Kuolinpesän pankkiyhteys- ja osoitetietojen muuttaminen 
18.11 Kuolinpesän asiointi Verohallinnon kanssa

19. Lainhuudon hakeminen

19.1 Lainhuudolla omistaminen rekisteröidään
19.2 Missä ajassa lainhuutoa on haettava 
19.3 Menettely lainhuutoa haettaessa 
19.4 Varainsiirtoveron maksuvelvollisuus

20. Omaisuuden myyminen

20.1 Kenen suostumus vaaditaan 
20.2 Perintönä saadun omaisuuden myynnin verotus 
20.3 Mistä omistusaika lasketaan 
20.4 Lesken osituksessa saaman omaisuuden myynti
20.5 Lesken kuolleelta puolisolta perintönä ja tasinkona saaman omaisuuden myynti 
20.6 Kuolinpesän osituksessa saaman omaisuuden myynti 
20.7 Lesken hallintaoikeuden merkitys omaisuuden myynnissä 
20.8 Toissijaisten perillisten perimän omaisuuden myynti 
20.9 Oman asunnon luovutusvoiton verottomuus 
- Jakamaton kuolinpesä 
- Ositus ja jako toimitettu 
- Myynti lesken osalta 
20.10 Sisäkkäiset kuolinpesät 
20.11 Kuolinpesän osuuden luovutus 
20.12 Myyntihintaan lisättävät erät 
20.13 Metsämaan myynti 
20.14 Omaisuuden myynti verovapaata 
20.15 Pienet luovutusvoitot verovapaita ja pienet luovutustappiot vähennyskelvottomia 
20.16 Pakkolunastus ja myynti valtiolle ja kunnalle 
20.17 Luovutustappion vähentäminen
20.18 Sukupolvenvaihdoksessa saadun omaisuuden myynti

21. Verosuunnittelu

21.1 Lesken hallintaoikeus 
21.2 Perinnöstä luopuminen ilman veroseuraamuksia 
21.3 Lakiosan vaatiminen osittain
21.4 Milloin kuolinpesä kannattaa pitää jakamattomana 
- Luovutustappion hyväksikäyttäminen 
- Tulot yhtiöistä 
- Varakas pesä 
- Metsä pinta-alaperusteisessa verojärjestelmässä 
- Muita syitä pitää pesä jakamattomana 
21.5 Milloin kuolinpesä kannattaa jakaa 
- Oman asunnon myynnin verottomuuden hyväksikäyttäminen
- Osakkailla vähennyksiä pääomatuloista
- Ositus lesken ja kuolinpesän välillä ennen omaisuuden myyntiä 
- Molemmat puolisot kuolleet
- Sisäkkäiset kuolinpesät
- Kuolinpesä myy metsämaata puiden myynnin jälkeen 
- Metsätilan omistussuhteissa tehdään muutoksia
- Sukupolvenvaihdoskauppa 
21.6 Mitkä arvot kannattaa laittaa perukirjaan 
21.7 Kauppahinta perintöveron alennusperusteena

22. Vainajan vastuut

22.1 Vainajan velat 
22.2 Perintäkelvottomat vainajan velat 
22.3 Rauhoitusaika 
22.4 Ylivelkainen pesä 
22.5 Milloin pesän osakas joutuu vastuuseen vainajan veloista 
22.6 Osakas voi vapautua syntyneestä velkavastuusta 
22.7 Velkojien asema 
22.8 Velkojilla oikeus saada kuolinpesä virallisselvitykseen 
22.9 Perittävän takausvastuut 
22.10 Perittävä velkasaneerauksessa

23. Perinnönjaon peruuntuminen ja osakkaiden palautusvastuu

23.1 Palautusvastuu on yhteisvastuullista 
23.2 Palautusvastuu jakautuu osuuksien mukaan 
23.3 Palautettavan omaisuuden arvon korvaaminen 
23.4 Palautusvelvollisen osakkaan oikeus saada korvauksia

24. Kuolinpesän osakkaiden verovastuu

25. Ylivelkainen pesän osakas

25.1 Pesäosuuden ulosmittaus on mahdollista 
25.2 Perillinen velkasaneerauksessa 
25.3 Perinnöstä luopuminen

26. Eläketurva omaisen kuoltua

26.1 Yleistä 
26.2 Työeläkelakien mukainen perhe-eläke 
26.3 Yleinen perhe-eläke 
- Leskeneläke 
- Lapseneläke 
26.4 Muutoksenhaku 
26.5 Korvaukset työtapaturman perusteella
26.6 Työntekijäin ryhmähenkivakuutus

27. Lesken hoitomaksut

27.1 Leski jatkuvassa kotihoidossa
27.2 Leski joutuu pitkäaikaiseen laitoshoitoon tai tehostettuun palveluasumiseen

28. Huojennussäännökset

28.1 Sukupolvenvaihdos
- Huojennuksen edellytykset 
- Toiminnan jatkaminen 
- Maksuhuojennuksen laskeminen 
28.2 Maksuajan pidentäminen 
28.3 Veronhuojennuksen menettäminen 
28.4 Veronmaksuun voi saada lykkäystä 
28.5 Perintöverotuksen toimittamista voidaan lykätä 
28.6 Vapautus veron maksusta 
28.7 Varallisuuden arvon alentuminen veronalennuksen perusteena 
28.8 Sama omaisuus peritään useampaan kertaan kahden vuoden sisällä

29. Perintöveroihin ja muihin veroihin varautuminen

29.1 Perintöverot 
29.2 Tuloverot 
29.3 Kiinteistövero 
29.4 Arvonlisävero
29.5 Varainsiirtovero
29.6 Maksujärjestely

30. Miten valitan perintöveroista

31.1 Oikaisuvaatimus 
30.2 Valitus hallinto-oikeuteen 
30.3 Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen 
30.4 Ulosoton kielto tai keskeytys

31. Kansainvälinen perintöverotus

31.1 Ulkomailla olevan omaisuuden perintöverotus 
31.2 Ulkomainen kuolinpesä 
31.3 Ulkomaiset osakkaat kotimaisessa kuolinpesässä 
31.4 Perintöön sovellettava laki 
- Yleistä 
- Vieraan valtion laista voidaan poiketa  
- Suomen perintösopimus Pohjoismaiden kanssa
- EU:n perintöasetus
- Eurooppalainen perintötodistus
- Muita sopimuksia

32. Eräitä perinnönjaossa huomioitavia asioita

32.1 Hallintaoikeus 
32.2 Tasinko-oikeus 
32.3 Lahjaveroja perinnönjaosta 
32.4 Arvostus 
32.5 Varainsiirtovero ja luovutusvoiton vero 
32.6 Jaon toteuttamisesta 
32.7 Osittainen perinnönjako 
32.8 Pesän varojen jako 
32.9 Lapsia edellisestä avo- tai avioliitosta 
32.10 Perinnönjaon vaikutus verovastuuseen
32.11 Ennakkoperinnön vaikutus perinnönjakoon

Liitteet

Perintöveroluokat
Perintöveroasteikot
Lahjaveroasteikot
Elinikäisen hallintaoikeuden ikäkertoimet, joilla määrätään hallintaoikeuden pääomitettu arvo 

Tässä kirjassa on käsitelty kuolinpesän asioiden hoitamista yksittäisen kuolinpesän osakkaan ja lesken näkökulmasta. Kirja on perusteos kuolinpesän verotuksesta ja juridiikasta. Tämän on kirjan 17. uudistettu painos. Omakohtainen kiinnostus oppaan kirjoittamiseen lähti aikanaan sitä, että jouduin oman isäni kuoleman jälkeen hoitamaan kuolinpesän asioita ja havaitsin, että oli olemassa tarvetta oppaalle, jossa kerrottaisiin pesän asioiden hoitamisesta.

Kuolinpesän osakkaat huomaavat usein, että asioiden hoitaminen voi olla monimutkaista ja virheitä tapahtuu, mikäli asioita hoitava ei ensiksi selvitä, mitenkä asia pitää tai kannattaa tehdä. Kirja kertoo lyhyesti sekä kuolinpesän osakkaiden oikeuksista että velvollisuuksista. Kuolinpesän verosuunnittelu on yksi kirjan tärkeimmistä osa-alueista. Kirja on tarkoitettu kuolinpesän talousasioita hoitaville maallikoille sekä ammattilaisille.

Kirjan sisällön lähtökohtana ovat olleet ne lukuisat jäsenten kysymykset, joihin liiton juristit vastaavat päivittäin neuvonnassa. Kirjassa annetaan useita vinkkejä siitä miten jokin yksittäinen asia kannattaisi hoitaa. Vinkkejä soveltavan on hyvä muistaa se, että mikään vinkki ei aina sovi kaikille. Vinkkiä soveltavan olisikin suositeltavaa varmistaa ennen toimenpiteitä, että kirjassa annettu ratkaisumalli todella soveltuu omaan tilanteeseen. Lait ovat lähes poikkeuksetta monimutkaisia ja tulkinnallisia, lakia soveltavan tulee pyrkiä selvittämään koko “pelikentän” mahdollisuudet ja riskit ennen toimenpiteitä.

Sekä perintö- että tuloverotuksessa toteutetut lukuisat uudistukset ja muutokset ovat muuttaneet monessa suhteessa verosuunnittelun perusteita. Yleissuuntaus on ollut se, että verotuksen taso on noussut, vaikka perintöverotusta kevennettiin vuosien 2008 ja 2009 muutoksien yhteydessä. Vuoden 2012 alusta perintöverotusta puolestaan kiristettiin niissä tilanteissa, joissa perintöosuuden arvo ylittää 200 000 euroa. Vuoden 2013 alusta alkaen perintöveroasteikko kiristettiin määräajaksi eli vuosille 2013–2015 tilanteissa, joissa perintöosuuden arvo ylittää miljoona euroa. Vuoden 2015 alusta veroasteikkoja kiristettiin kaikilla tasolla. Lisäksi määräaikainen asteikkojen kiristys miljoonan euron ylittävien perintöjen osalta säädettiin pysyväksi vuoden 2015 alusta alkaen. Vuoden 2017 perintö- ja lahjaverotuksessa tapahtui vuoden alusta jälleen kerran muutoksia, jotka lievensivät veroasteikkoja ja verotuksen tasoa v. 2017 alusta. Muutokset eivät olleet kuitenkaan pelkästään myönteisiä, sillä kuoleman perusteella maksettavat henkivakuutuskorvaukset muuttuivat vuoden 2018 alusta kokonaan veronalaisiksi.

Usein verojen suuruus yllättää silloin, kun perintöomaisuutta myydään. Vuoden 2012 alusta käyttöönotettu pääomatulojen progressiivinen verotus voi kiristää myös perityn omaisuuden myynnin verotusta varsinkin tilanteissa, joissa perinnönjättäjän kuolemasta on kulunut useampi vuosi. Verottaja on myös arvostuksia ja tulkintoja muuttamalla kiristänyt verotusta. Vuoden 2010 alussa käyttöön otettu valtakunnallinen arvostusohje yhtenäisti ja monelta osin muutti omaisuuden arvostamista perintöverotuksessa. Verohallinto on myös päivittänyt arvostusohjettaan nopeammassa tahdissa kuin aikaisemmin. Tätä kirjoitettaessa uusin arvostamisohje on päivätty 27.12.2021 ja se otettiin käyttöön vuoden 2022 alusta. Vuoden 2020
alusta säästämisen verotukseen tuli muutoksia, kun osakesäästötilin avaaminen tuli mahdolliseksi ja kapitalisaatiosopimusten sekä säästöhenkivakuutusten verokohtelu muuttui. Nämä kaikkia tekijät merkitsevät sitä, että pesän osakkaiden on entistä tärkeämpää olla perillä niistä verosuunnittelun mahdollisuuksista, joita lainsäädäntö mahdollistaa.

Juha Koponen