There is a license error on this site:
This site has not been activated, go to the administrative user interface to activate this site (https://veroprod-renewal.azurewebsites.net/)
The Web site remains functional, but this message will be displayed until the license error has been corrected.

To correct this error:If you do not have a license file, please request one from EPiServer License Center.
Kuntaverot: Kunnallisvero ja kiinteistövero - Veronmaksajain Keskusliitto ry

TÄMÄ SIVUSTO EI OLE ENÄÄ KÄYTÖSSÄ. Siirry Veronmaksajien verkkosivuille »

Kuntien verot

Kunnallisvero | Kunnallisvero kartalla | Kiinteistövero

Kunnat ovat merkittäviä verottajia Suomessa. Ne keräävät veroja kuntalaisten tuloista kunnallisveroina ja kiinteistöistä kiinteistöveroina. Ennen vuoden 2023 sote-uudistusta kunnallisvero oli arvonlisäveron ohella verokertymältään merkittävin yksittäinen vero Suomessa. Verohallinnon tilastojen mukaan sitä kerättiin noin 21,0 miljardia euroa vuonna 2021.

Kuntien tulot muodostuvat suorien verotulojen (kunnallisvero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero) lisäksi mm. valtionosuuksista ja toimintatuotoista (myyntitulot, maksutulot). Suomessa on 309 kuntaa vuonna 2023. Ne päättävät vuosittain kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien tasosta. Kiinteistöveroprosenteille on asetettu ala- ja ylärajat.

Poikkeuksellisesti vuodelle 2023 Manner-Suomen kunnat eivät kuitenkaan saa itse nostaa tai laskea tuloveroprosenttiaan, kun sote-uudistuksen myötä niiden kunnallisveroprosentteja leikataan 12,64 prosenttiyksiköllä (lue tarkemmin sote-uudistuksen verovaikutuksista Taloustaidon blogista).

Veronmaksajain Keskusliitto julkaisee säännöllisesti kuntaveroselvityksiä, joissa vertaillaan kunnallisen verotuksen tasoa eri puolella Suomea esimerkkilaskelmien avulla. Uusin julkaisu on vuoden 2022 kuntaverovertailu.

Kunnallisvero

Kunnallisveroa maksetaan ansiotuloista. Kunnallisveron osuus tuloista rippuu kunnallisveroprosentin lisäksi ansiotulojen määrästä ja lajista, sillä ne vaikuttavat vähennyksiin, joita tulonsaaja saa. Esimerkiksi palkka- ja yrittäjätuloista saa ansiotulovähennyksen ja eläketulosta kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen. Perusvähennys lasketaan kaikkien ansiotulojen perusteella. Opintorahavähennystä voi saada opintorahaa saava. Myös verosta tehtävä työtulovähennys pienentää palkansaajan kunnallisveron määrää.

Kunnallisveron osuus tulosta nousee ansioiden kasvaessa. Tämä progressio on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina toteutettujen työtulovähennyksen ja perusvähennyksen laajennusten myötä. Vuonna 2023 keskimääräisellä kunnallisveroprosentilla ja kirkollisveroprosentilla kunnallisveroa aletaan maksaa noin 17 650 euron vuosipalkasta (kun muita ansiotuloja ei ole).

Kunnallisveron osuus tulosta palkkatason mukaan vuonna 2022 (pdf) 

Kunnallisveroprosentit kartalla

Klikkaamalla kuntaa kartalla näet sen tuloveroprosentin vuonna 2022 sekä 2023 sote-uudistuksen leikattua kunnallisveroprosentteja 12,64 prosenttiyksiköllä. Tumma väri kuvaa verrattain korkeaa veroprosenttia, vaalea vastaavasti matalaa.

Luettelot kuntien ja seurakuntien veroprosenteista

Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit 2023 (Verohallinnon nettisivu)

Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit 2022 (Verohallinnon nettisivu)

Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit 2021 (pdf, Verohallinto)

 

Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2022-2023 (excel)

Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2021-2022 (excel)

Kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentit 2019-2020 (excel)


Kunnallisveroprosenttien kehitys 1990-2023

Vuosi Keskimääräinen kunnallisvero-%* Muutos, %-yks

Korkein
%

Matalin,
%

Nosti prosenttia, lkm Laski prosenttia, lkm
1990 16,47   19,50 14,00 87 0
1991 16,62 0,15 19,00 14,00 101 1
1992 16,88 0,26 20,00 14,50 105 0
1993 17,20 0,32 20,00 14,50 114 0
1994 17,53 0,33 19,75 15,00 125 2
1995 17,53 0,00 20,00 15,00 9 8
1996 17,51 -0,02 20,00 15,00 5 34
1997 17,42 -0,09 19,75 15,00 10 44
1998 17,53 0,11 19,75 15,00 77 19
1999 17,60 0,07 19,75 15,50 87 10
2000 17,65 0,05 19,75 15,50 83 15
2001 17,67 0,02 19,75 15,00 41 6
2002 17,78 0,11 19,75 15,00 108 3
2003 18,04 0,26 20,00 15,50 93 2
2004 18,12 0,08 20,00 16,00 54 2
2005 18,29 0,17 21,00 16,00 136 1
2006 18,39 0,10 21,00 16,00 140 1
2007 18,45 0,06 21,00 16,00 106 3
2008 18,54 0,09 21,00 16,00 119 3
2009 18,59 0,05 21,00 16,50 67** 4**
2010 18,97 0,38 21,00 16,25 181 2
2011 19,16 0,19 21,50 16,25 49 6
2012 19,24 0,08 21,75 16,25 91 3
2013 19,38 0,14 22,00 16,25 119 4
2014 19,74 0,36 22,50 16,50 156 0
2015 19,82 0,08 22,50 16,50 98 0
2016 19,85 0,03 22,50 16,50 45 3
2017 19,90 0,05 22,50 16,50 47 14
2018 19,84 -0,06 22,50 16,50 53 6
2019 19,88 0,04 22,50 16,50 46 5
2020 19,96 0,08 23,50 16,50 53 7
2021 20,02 0,06 23,50 16,50 39 4
2022 20,01 0,00 23,50 16,50 16 12
2023*** 7,38 -12,64 10,86 4,36 0 293

* Maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla painotettu

** Ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia

*** Sote-uudistus astui voimaan, lue uudistuksen verovaikutuksista Taloustaidosta. Luvut koskevat Manner-Suomen kuntia. 

Kiinteistövero

Kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kunnalle kiinteistöveroa kiinteistön arvon perusteella. Kiinteistön verotusarvo määrätään erikseen rakennuksen ja maapohjan osalta. Tonttia, eli maapohjaa, verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, ja vakituisia asuinrakennuksia oman veroprosentin mukaan. Kiinteistöveroa ei makseta metsästä eikä maatalousmaista. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit. Kunnat päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa seuraavien vaihteluvälien sisällä: 

Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 - 2,00
Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,41 - 1,00
Muiden asuinrakennusten veroprosentti, (esim. kesämökki)* 0,93 - 2,00
Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti** 2,00 - 6,00
Voimalaitosten veroprosentti enint. 3,10
Yleishyödylliset yhteisöt *** 0,00 -

* Vuodesta 2017 lukien kunnan on tullut vahvistaa myös muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti.

** Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on tietyissä pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnassa vähintään kunnassa sovellettava yleinen veroprosentti vähintään +3,0 prosenttiyksikköä, enintään kuitenkin 6,00 prosenttia. Muualla rakentamattomalle rakennuspaikalle voidaan soveltaa myös yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä määrätä muuten kiinteistöveroprosenteista säädettyä alhaisemmaksi, mikäli kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä.

Kiinteistöjen verotusarvoilla painotetut keskimääräiset kiinteistöveroprosentit 2013 - 2023

Muu asuin-rakennus 1,03 1,05 1,07 1,11 1,15 1,16 1,17 1,20 1,20 1,21 1,21
  2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023
Yleinen 0,92 0,94 0,99 1,00 1,06 1,06 1,07 1,08 1,11 1,11 1,11
Vakituinen
asuin-rakennus
0,41 0,43 0,46 0,47 0,49 0,49 0,50 0,50 0,51 0,51 0,50

Lähde: Kuntaliitto

Päivitetty 19.1.2023

Tulosta

Veronmaksajien ekonomistit


Pääekonomisti
Mikael Kirkko-Jaakkola
puh. 09 6188 7326
etunimi.sukunimi
@veronmaksajat.fi

Ekonomisti
Janne Kalluinen
puh. 09 6188 7327
etunimi.sukunimi
@veronmaksajat.fi

Oikeasti hyödyllistä tietoa arjen talousasioista

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.